Viidentenä lomapäivänä lähdimme ajelemaan kohti 18 kilometrin päässä olevaa San Marinoa. Hotelli antoi matkaan paksun San Marino -esitteen. Etukäteen emme tienneet lainkaan, mitä oikein odottaa. Kauempaa toki näimme vuorella kohoavan linnoituksen ja asutusta laajalti rinteillä.
Ajelimme kiemurtelevaa tietä pitkin perille saakka ja pysäköimme auton muurien eteen, josta olimmekin saman tien San Marinon ytimessä, joka oli täynnä idyllisiä kivitaloja, pieniä salaisia puutarhoja, kapeita kujia, pieniä putiikkeja ja ravintoloita.
Ajelimme kiemurtelevaa tietä pitkin perille saakka ja pysäköimme auton muurien eteen, josta olimmekin saman tien San Marinon ytimessä, joka oli täynnä idyllisiä kivitaloja, pieniä salaisia puutarhoja, kapeita kujia, pieniä putiikkeja ja ravintoloita.
Olimme tuskin olleet kymmentä minuuttia kauempaa tässä lilliputtivaltiossa, kun olin jo tehnyt ensimmäiset verovapaat ostokseni. Matkaan lähtivät mm. Guccin aurinkolasit verrattain edullisesti. Nahkatuotteet olivat myös hyvin edullisia.
Huipulla kohosi vanha linnoitus, josta oli mainiot näköalat alas laaksoon ja Riminin rannikolle. San Marino oli kohtuullisen nopeasti vilkaistu ja jatkoimme sitten matkaa Riminin edustalla olevaan isoon, moderniin ostoskeskukseen. Siellä oli kahdessa kerroksessa kaikki tarvittava ja erittäin monipuolinen valikoima vaatteita ja elektroniikkaa.
Saimme tehtyä ostoksemme ja iltapäivästä olimme jälleen tutuilla paikoilla aurinkotuoleissa hotellin altaalla nauttimassa kuohuviiniä ja uimassa.
Illalla nautimme hotellin allasolohuoneessa aperitiivit ja sitten suunnistimme jälleen Riminin vanhaan keskustaan ja tuttuun ruokapaikkaan, sillä villi meno rantabulevardilla ja sen ravintoloissa ei jaksanut oikein innostaa. Ruoka oli jälleen hyvää Spazissa ja ilma oli pehmeän lämmin vielä iltayhdeksältäkin nauttiessamme illallista. Ei hassumpaa ja täällä voisi viettää vaikka pidempääkin lomaa. 
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti