sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Pollo Marsala


Lauantaina riitti aamujumppa ja pihamaalla hyötyliikunta perjantain "myllytyksen" jälkeen. Tyhjensin isot kukkaruukut ja istutin läpi kesän hyvin kukkineet laventelit kokeeksi maahan -  josko ne säilyisivät talvehtien maahan istutettuina ja keväällä voisi vaikka osan siirtää taas ruukkuun terassia piristämään. Isot ruukut olivat raskaita siirrellä, joten parin tunnin huhkiminen pihalla riitti minulle kuntoilusta tällä erää. 

Ruokakin maittoi : ). Kokkailin tällä kertaa Pollo Marsalaa eli kanaa Marsala-viinissä, jonka alkuperä on Sisiliasta 1770-luvulta. Viinejä Italista -sivuilla http://www.italianviinit.fi/sicilia_marsala.htm kerrotaan, että englantilainen kauppias Woodhouse piti Sisilian länsirannikon alueen makeasta viinistä. Se muistutti hänen mielestään hieman portviiniä tai madeiraa.

Woodhouse osti viiniä 20 000 litraa lähetettäväksi Englantiin. Hän lisäsi siihen hieman alkoholia parantaakseen säilyvyyttä merimatkaa aikana ja näin Marsala, joka on siis väkevöity viini, oli syntynyt.

Alkossa Marsalaa oli tarjolla vain yksi Marsala-viinilaatu, mutta ihan kelpotavaraa. Siinä maistui mukavasti mantelin pehmeä maku. Kyllä tästä hyvää kanaruokaa saadaan tehtyä : ).


Eli ensin laitoin leveälle lautaselle 4 rkl vehnäjauhoja, joiden joukkoon lisäsin suolaaa ja mustapippuria. Kierittelin ohuet kananfileet jauhoissa ja paistoin niitä kolmisen minuuttia molemmilta puolilta, kunnes ne olivat saaneet kauniin kullanruskean pinnan. Sitten lisäsin joukkoon yhden pieneksi silputun salottispulin ja reilut 150 g herkkusieniä viipaloituina. Paistoin niitä viitisen minuuttia, kunnes sipuli ja sienet olivat pehmenneet. 


Sitten kaadoin joukkoon 1,5 dl Marsalaa ja annoin kanapalojen kiehua, kunnes Marsala oli lähes kokonaan haihtunut. Seuraavaksi lisäsin joukkoon 1,5 dl paksua ruokakermaa ja annoin sen kypsyä vielä noin viitisen minuuttia. Sitten kana maustetaan vielä pippurilla ja suolalla. Ja valmista on! Tarjoilin kanan kanssa vihanneksia eli parsakaalia ja pariisinporkkanoita.


Ruuan kruunasi pehmeä espresso Marsalan kera. Kahvin kera maistelin prinssi Charlesin luomukeksejä. Ei hassumpia!

Ei kommentteja: