Synttäreitä juhliessa!

Viikonvaihteessa juhlimme kaksi päivää synttäreitä ja mikäs sen mukavampaa! Tarjolla oli paljon herkkuja ja vauhdikasta menoa. Takkatilasta tehty disko oli menestys ja siellä oli kiva tanssia, limboilla ja laulaa nuorimmaisen kaverisynttäreillä! 

Nakkikolmiot tai nakkisarvet toimivat hyvänä huikopalana ja maistuivat nuorisolle. Taikinaan tarvitaan 2 dl haaleaa vettä, johon sekoitetaan 25 g hiivaa, 1 rkl hunajaa, 1/2 tl suolaa ja 2 rkl öljyä sekä noin 5 dl rouhesämpyläjauhoja. Taikina vaivataan ja annetaan sen nousta kaksinkertaiseksi noin tunnin. Jaan taikinan kahteen osaa ja kaulin ne kahdeksi pyöreäksi levyksi halkaisijaltaan noin 30 cm.

Taikinapyörällä jaan molemmat levyt kahdeksaan lohkoon kolmioksi. Levitän jokaiselle lohkolle kevyesti makeaa chilikastiketta ja sinappia. Asetan nakin kolmion leveään päähän ja pyöräytän rullalle. Annan sarvien kohotoa noin puoli tuntia ja paistan ne 225-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia, kunnes ne ovat saaneet kauniin vaalean ruskean pinnan.

Lasilliset shampanjaa juhlistivat meidän aikuisten omaa juhlaa!

Ja tänään keskiviikkona jatkamme juhlia : )! Sain lahjaksi ihastuttavan House of Elliotin korusetin! Tähän sopii hienosti Christian Morgensternin lausahdus Kaunista on kaikki, mikä nähdään rakkauden silmin.
 

KIITOS!

  

Sogliola fritto con pure fi patate e gremolata

Syyskuun Taste Italia -lehdestä sovelsin Sgombro fritto con pure fi patate e gremolata -ohjetta siten, että laitoin kampelaa makrillin tialle, joten ruuasta tulikin Sogliola fritto con pure fi patate e gremolata. Eli perunasosetta paistettujen kampeloiden kanssa ja päälle gromlataa. Kohtuullisen nopea ja kevyt herkku arkeen : )!

Eli ensin kuorin ja pilkoin lohkoiksi seitsemän isoa perunaa. Keitin niitä noin vartin, kunnes ne olivat valmiita soseutettaviksi. Perunoiden kiehuessa tein gremolatan, johon laitoin kourallisen lehtipersiljaa silputtuna, puolikkaan sitruunan mehun, solo-valkosipulin murskattuna ja pari ruokalusikallista oliiviöljyä sekä ripaukset suolaa ja pippuria. Lehtipersiljan tilalla voisin seuraavalla kerralla kokeilla basilikaa.

Sitten laitoin paistinpannulle 3 rkl oliivioljyä ja yhden salottisipulin silputtuna. Salotin tilalla voisi käyttää myös kevätsipulia. Kuullotin sipulia hetken ja lisäsin perunasoseen joukkoon. Sitten maustoin sosetta vielä sitruunamehulla ja suolalla. Lisäsin lopuksi vielä oliiviöljyä hieman, ettei soseesta tulisi liian kiinteää. Laitoin soseen hetkeksi folion alle odottamaan.

Seuraavaksi jauhotin ja maustoin suolalla ja pippurilla kahdeksan kampelan selkäfilettä, jotkaa paistoin öljyssä muutaman minuutin molemmilta puolin. Sitten ruoka olikin valmista tarjottavaksi.

Tein poikkeuksellisesti annokset valmiiksi jokaisen lautaselle, jotta sain niistä kauniit. Eli ensin kasa perunasosetta lautasen keskelle. Päälle pari kampelafilettä. Kalan päälle gremolataa ja koko annoksen ympärille villirucolaa, joka muodosti kuin seppeleen annoksen ympärille. Buon appetito!

Ruskamaisemia lenkillä

Mukavan kirpeä ja aurinkoinen syyssää houkuttelee taas ulos - ja erityisesti golfaamaan : ). Puiden lehdet ja marjat hehkuvat iloisen punaisina. Mutta on kyllä pakko myöntää, että kun golfkausi on vielä kesken, on hiukan vaikea motivoida itseään pelkästään lenkille. Kun edessä ei avaudu ihana vihreä väylä ja kun ei ole sitä pientä valkoista palloa motivaattorina, ei pelkkä juoksu maistu samalla tapaa.

Kyllä juoksulenkki kuitenkin tekee pelien välillä todella hyvää. Kolme kertaa viikossa golfaamaan on ihan kiitettävä tahti tällä hetkellä. Ja välipäivinä voi välillä juostakin, kun tietää, että pian pääsee taas viheriölle.

Discoilmettä ja kimallusta

Nuorimmainen viettää viikonvaihteessa synttäreitä discoteemalla, ja juhlia varten on alakerran takkatila muutettu discoksi. Kattoon rispustimme erilaisia kimaltelevia kattokorsteita ja oviverhokin on samasta teemasta.

Led-lamput vaihtavat iloisesti väriä, kuten juhlien teemaan sopii. Kaksi isoa discopallokuviota peittää takkatilan ikkunat ja niihin osuvat värivalot luovat aidon tunnelman. Ei muuta kuin musa soimaan ja menoksi : )!

Tarjoilupuoli vaatii vielä pientä hiomista, mutta aikaa on vielä valmistella ennen kuin juhlaväki saapuu lauantai-iltana. Välkkyvät drinkit, naksut, keksit ja namit ovat tietysti listalla, mutta lisäksi teen vielä nakkikolmioita ja suklaamuffinsseja. Synttärikakkuakin nautimme juhlahumussa!

Golfata voi monella eri tavoin

Golfia voi pelata niin monin eri tavoin. Tässä pari esimerkkiä tältä viikolta. Eli maanantaina nautiskelin aurinkoisesta syyspäivästä Hirsalan golfkentällä rennossa seurassa. Lähdin kotoa aamupäivällä ja kotiin palasin vasta iltakahdeksalta - mukavan yhdeksän tunnin rupeaman jälkeen.

Oli aivan ihanteellinen sää golfkierrokselle. Tosin kenttä oli haastava ja täytyy myöntää, että mietin pari kertaa viitsinkö jättää tuloskorttia lainkaan. No tasoitus laskin 0,2 pistettä, mutta mitä pienistä. Pääasiahan oli, että kentällä oli pelatessa hauskaa. Ja miten sattuikin, että monen sateisen ja viileän päivän jälkeen aurinko jaksoikin paistaa koko päivän. Kentän maisemat olivat myös ihanat ja niitä jaksoin monin paikoin ihastella. Tästä kokemuksesta innostuneena ja jälleen pienen golfkipinän saatuani päätin jatkaa syysgolfkautta vielä.

Eilen keskiviikkona lähdin sitten Nevakseen pelaamaan. Lähdin ensin matkaan yksin, kun ei paikalle osunut pelikvereita. No, siitä vaan tiiaamaan. Ekat kaksi väylää bogey-tuloksilla. Not bad. Kenttä oli tyhjä ja etenin vauhdikkaasti, niin että siirtymien jälkeen pulssi oli kohonnut ja tiiatessakaan hengitys ei ollut vielä tasaantunut, mikä hiukan häiritsi lyöntiin keskittymisessä.

Neljännen väylän avaus oli upea ja saavutin edelläni yksinään golfautolla etenevän mummelin, joka etsi palloaan metsästä. Ensin mietin, että ohitanko hänet, koska oma pelini eteni sujuvasti, mutta sitten kuitenkin päätin kysyä, josko voin liittyä hänen peliseuraansa. Oikea veto tällä kertaa, sillä mummeli osasi todellakin pelata. Sain jopa pari hyvää neuvoa iloiselta mummelilta.

Minulla oli täysi työ pysytellä hänen golfautonsa perässä omaa kärryäni perässä vetäen. Eka ysi meni aikaan tunti ja 25 minuuttia ja maisemia tuskin ehti edes huomata, kun etenimme niin vauhdilla. Toista ysiä en sitten kiertänytkään, koska sade alkoi sopivasti ekan ysin kierrettyäni, mutta se ei haitannut, sillä tämä kierros oli kuntoilua kerrakseen : ).

Ihania juustoherkkuja

Aamupäivän puolen tunnin juoksulenkin jälkeen oli aika jälleen herkutella. Ruokaa laittaessa alkoi ruokahalu kasvaa ennen aikojaan ja niinpä otin ensin muutaman wasabiriisinaksun, kunnes ne vaativat seurakseen lasin kuohuviiniä - tällä kertaa Como Suria, joka puolestaan vaati, että tarjolle oli laitettava myös juustoherkkuja ja Kantolan Valitut-ruiskeksejä : ).

Juustoista otin esiin itselleni uusia juustoherkkuja eli tanskalaisen Esromin ja hollantilaisen sarviapilagoudan sekä tutun Kärtner Rahmleibin, joka on ollut erityisesti jälkikasvun suosiossa. Nyt Esromista tuli kertaheitolla uusi suosikki!  

Lohkoperunoita, broilerin marinadia ja mozzarellasalattia valmistaessa aika sujui vikkelästi herkkujen parissa. Ateriaa siivitti tuttu Pink-kuohuviini. Jälkiruuaksi tein raparperipiirakkaa kermavaahdon kera.  

Tänään otin käyttöön muuten uuden oliivioljypullon, jossa oli fiksusti mukana kaatonokka. Sen avulla oli helppo lorauttaa juuri sopivasti öljyä ruokaa laitettaessa. Kyllä ne italianot osaavat : )! Pullo tosin oli aika suurikokoinen, mutta kai se aika vikkelästi kuluu kokkaillessa.

Taste Italia -lehdessä oli vertailussa oliviiöljyt ja samaisessa artikkelissa todettiin, että kannattaa mieluummin valita kohtuu pieni pullo, jonka käyttää nopeasti. Pitkään avattuna ollessaan öljyn maku kärsii. Nyt vaan kokkailemaan : )! Tosin susheihin sitä en viitsi illalla kokeilla. Tänään meinaan alkoi taas sunnuntaisushit!

Lohta hollandaisekastikkeella

Lauantaina nautimme uunissa paistettua lohta hollandaisekastikkeella. Tein lohesta medaljonkeja ja laitoin ne uuniin 200 asteeseen puoleksi tunniksi.

Kastiketta varten sulatin 150 grammaa voita ja annoin heran laskeutua kattilan pohjalle. Vesihauteessa kuumensin 3 rkl valkoviiniä, 1 rkl valkoviinietikkaa, 2 munan keltuaista ja 1/4 sitruunan mehun. Kypsensin seosta vesihausteessa koko ajan sekoittaen, kunnes lämpötila oli reilut 80 astetta - oma arvioni : ). Sitten vatkasin joukkoon lämpimän, kirkastetun voin. Tarpeen mukaan kastiketta voi maustaa lisää suolalla ja sitruunan mehulla.

Lisäksi tarjolla oli keitettyjä perunoita ja ruusukaaleja. Maukasta ja kevyttä : ).

Aterian kruunasi kupillinen Espressoa ja italialaiset Lazzaronin Havana suklaakeksit, jotka yllätyksekseni eivät olleet lainkaan liian makeita.

Ranskalainen suklaakakku makean nälkään

Kokeilin tänään uutta kakkuohjetta. Vuorossa oli ranskalainen suklaakakku. Kakkutaikinaa varten vatkasin 4 munaa ja 2 dl sokeria vaahdoksi. Niiden joukkoon sekoitin 1 dl vehnäjauhoja, 0,5 dl perunajauhoja ja 1 tl leivinjauhetta. Kaadoin taikinan voideltuun vuokaan, joka oli halkaisijaltaan 24 cm. Paistoin kakkua 200-asteisessa uunissa 30 minuuttia. Annoin kakun jäähtyä vuoassa, ennen kuin leikkasin sen kolmeen levyyn.

Sitten vatkasin täytettä varten 150g margariinia ja 3 dl tomusokeria, joiden joukkoon lisäsin 2 keltuaista, 4 rkl kaakaojauhetta ja 4 rkl aprikoosimarmeladia. Levitin täytteen kakkulevyille.

Sitten sulatin 200 grammaa taloussuklaata vesihauteessa ja lisäsin joukkoon noin 0,5 dl kermaa ja levitin suklaakuorrutteen kakun päälle. Koristelin kakun vihreillä viinirypäleillä ja laitoin kakun jääkaappiin noin tunniksi ennen tarjoilua.

Kakku oli yllättävän makea - erityisesti täyte. Kakkupala vaati raikasta kermavaahtoa ison keon makeutta taittamaan. Itse en näin makeista herkuista oikein piittaa, mutta tulipahan kokeiltua : ). Sacherkakku on edelleen oma suosikkini!

Lehtisateessa ruskan väreissä

Syksy saapui eteläänkin ja lenkillä lehtiä satoi kuin lumihiutaleita konsanaan kaikissa ruskan väreissä. Sateisen sään harmauskin haihtui, kun ihastelin lenkkipolun varrella värikkäitä puita ja pensaita. Syksy tuntuu ensin ankealta sateineen, mutta nopeasti siihen tottuu ja omasta varustuksestahan ulkoilu on pelkästään kiinni. 

Ja tuo syksy tullessaan myös monia mukaviakin asioita, kuten iki-ihanat kotimaiset omenat. Ne ovat niin ihanan kirpeän makoisia. Vielä en ole kokkaillut omenaherkkuja, sillä tuoreina ne ovat ehdottomasti parhaimmillaan.

Illan pimetessä on myös kiva sytyttää kynttilät ja suunnitella vaikka jo hyvissä ajoin talven hiihtoreissua.

Valkosipulisienet halloumin ja salsa verden kera

Tänään sovelsin House Beautiful -lehden ohjetta ja nautimme ihastuttavan ja todella maukkaan kasvisaterian eli valkospiluoliiviöljyssä hetken marinoituja herkkusieniä, halloumia ja paprikaa rucolapedillä salsa verden ja mozzarella-nektariinisalaatin kera. Vaikka onkin kyse pelkästään kasvisateriasta, on ruoka melko täyttävää halloumin vuoksi. 

Salsa Verde -kastike

Ensin tein salsa verde -kastikkeen, johon tuli 25 grammaa lehtipersiljaa, kourallinen tuoretta basilikaa ja minttua, 2 rkl kapriksia, 4 rkl oliiviöljyä ja 1 rkl punaviinietikkaa sekä 1 tl sokeria. Ainekset vaan tehosekoittimeen ja tasaiseksi kastikkeeksi, johon grillattuja kasviksia on kiva dippailla.

Kasvisten grillaus

Sitten pilkoin neljä isokokoista jumboherkkusientä ja kaadoin niiden päälle 5 rkl oliiviöljyä, jossa oli yksi iso solovalkosipuli murskattuna. Halloumin pilkoin isoiksi siivuiksi ja myös niiden päälle kaadoin oliiviöljyä ja murskattua valkospulia. Lisäksi leikkasin yhden punaisen paprikan lohkoiksi. Sitten vaan grilli kuumaksi ja halloumit, sienet ja paprikalohkot grilliin. Sitä mukaa, kun ne olivat kypsentyneet, laitoin lohkot rucolapedille laakeaan tarjoiluastiaan.

Mozzarella-nektariini-salaatti

Salaattiin laitoin vuoan pohjalle rucolapedin ja päälle leikkasin mozzarella-viipaleita, joiden päälle pilkoin kaksi nektariinia ja puolikkaan vesimelonin. Helppoa, raikasta ja niin hyvää : ).

Laitoin pöytään tarjolle myös päivällä tehtyjä kalkkunakasviswrappejä, mutta ruoka oli niin täyttävää, ettei muuta enää jaksanutkaan. Hiukan siis aliarvioin tämän kokonaisuuden ennalta. Lasillinen Pink-kuohuviiniä kruunasi aterian. Pink onkin mainio ruokajuoma ja sopi tähän kasviateriaan mainiosti. Cheers!

Senaatintorin nallet hurmasivat

Suvaitsevuusnallet eli Buddy Bearsit Senaatintorilla ovat kerrassaan hurmaava ilmestys. Nallejoukko tuo mukavan väriloiston harmaaseen kaupunkiin. Eli nalleja on kaiken kaikkiaan 142 ja jokainen niistä on maalattu yksilöllisesti. Noin kaksimetriset nallet ovat osa suvaitsevaisuusnäyttelyä, joka on kiertänyt maailmaa vuodesta 2004. Ja nyt on siis vuorossa Helsinki. Jokainen nalle edustaa yhtä YK:n tunnustamaa valtiota.

Australian ja Venäjän nallepatsaat oli helppo tunnistaa. Australian nallen kuviot muistuttivat kovasti Ken Donen piirroksia, joita toin itsekin aikoinaan mukanani Australian reissuilta. Venäjän nalle taas muistutti tuttua maatuskaa. Nallepatsaat onkin maalattu kunkin maan ominaispiirteitä korostaen. Omaa suosikkia on vaikea nimetä. Itse olen kuvassa Itävallan ja Italian karhujen välissä.

Voittaja-olo pitkästä aikaa

Pääsin parin viikon tauon jälkeen pitkästä aikaa juoksemaan ja juoksin 30 minuutin kevyen lenkin matolla. Oli mahtava fiilis juosta ja liikkua pitkästä aikaa. Ja lenkin jälkeen olo oli kuin voittajalla : ). Normaalisti simahdan alta aikayksikön illalla, mutta eilen täyttelin sudokuja, lueskelin ja olo oli aivan liian pirteä ajankohtaan nähden. Se olikin merkki siitä, että nyt on levätty tarpeeksi ja eikun juoksulenkille!

Tästä se lähtee : ). Jee! Tosin täytyy muistaa alkuun taas lähteä liikkeelle kohtuudella ja muistaa levätä tarpeeksi. Duracel-pupu kun pääsee vauhtiin, sitä on vaan vaikea välillä pysäyttää : )!

Kevyt linja jatkuu

Viimeiset kaksi viikkoa olen ottanut kuntoilun kannalta rauhallisesti, koska päällä on ollut lievää lämpöä. Onneksi ei paino ole noussut grammaakaan, eikä BMI (19,36) muuttunut suuntaan tai toiseen. Kunhan vielä huilin viikonlopun, niin kohta pääsen taas lenkille.

Ruokailu pitää mitoittaa aina energian tarpeen kanssa yksiin, joten kevyellä linjalla mennään. Kalaa, uuniperunoita ja salaattia. Tosin mansikkapiirakka kermavaahdon kanssa on aikamoinen kaloripommi, mutta kyllä aina hiukan voi herkutella : ). 

Mansikkapiirakka on nopea ja helppo jälkiruoka, joka ei ulkonäöllään brassaile. Eli sekoita vaahdoksi 3 kananmunaa ja 3 dl sokeria. Lisää joukkoon 4,5 dl vehnäjauhoja ja 3 tl leivinjauhetta sekä 2,3 dl maitoa ja 225 g sulatettua voita tai margariinia. Kaada seos uunipellille leivinpaperin päälle ja ripottele pinnalle jäisiä mansikoita. Paista piirakkaa 200-asteisessa uunissa, kunnes pinta on kauniin ruskea. Piirakka maistuu hyvältä kermavaahdon, vaniljakastikkeen tai jäätelön kera.   

Illalla nautiskelimme vielä lämpimiä voileipiä ja hedelmiä juustojen kera. 

Ideoita Habitaresta

Lähdin Habitareen haalimaan vinkkejä sohvista, sillä rottinkisohva ei ole vieläkään vaihtanut omistajaa. Sohvien osalta tulos oli kuitenkin surkea. Sen sijaan kylpyhuonekalusteista Keucen altaat ja pari wc-pyttymallia miellyttivät silmää kovasti. Toinen soikea munan muotoinen ja toinen selkeän kulmikas. Hauskoja kalusteita.

Hiukan pehmeämpää linjaa edusti HT Collectionin nojatuolin korvike, joka sopisi hienosti Porvoosta löytyneiden rottinkisohvien kanssa. Taidetta oli myös näytillä moneen eri makuun. Kyllä messuilta olisi kodin saanut hyvin sisustettua uuteen uskoon.

Suuren yllätyksenä messuilla oli kuntoiluteema. Löysin ja kokeilin rentoutukseen MediPlate-laitetta, joka rentoutti värinällään koko kropan hetkessä. Mainio laite, mutta noin 1 500 euron hinta hiukan jarrutti ostoaikeitani. Täytyy hiukan etsiä siitä lisätietoja ennen ostopäätöstä. Sen päällä seistään ja laite värisyttää eri voimakkuuksilla. Siinä on kolme eri ohjelmaa ja toimii kuulemma mainiosti treenin jälkeen syvärentouttajana. Masentavinta oli, kun tunsi heti ne ei niin kiinteät paikat, jotka lähtivät ensimmäisenä värisemään : ). Toisaalta taas tietoisuus niistä voisi lisätä kuntoilumotivaatiotani eli hankintalistani sen kuin kasvaa.