Hiihtoloma alpeilla

Hiihtolomalla suuntana oli jälleen kerran Itävalta. Mahtavat rinteet ja upeat alppimaisemat vetävät puoleensa kuin hunaja joka vuosi. Ensin lento Müncheniin ja sieltä ajo Wattensin kylään Swarovskin Kristallwelten-näyttelyyn. Tällä kertaa matkaan lähti kaunis sormus ja kristallisydänriipus.

 
Upean näyttelyn ja shoppailun jälkeen oli vielä noin sadan kilometrin ajo lumipyryssä Kapruniin. Tästä reitistä alkaa jo tulla perinne : ). Saalfeldenissä käväisimme ruokaostoksilla, ja sitten olikin enää noin 30 km matkaa lomahuoneistoon. Ihanaa - edessä viikko laskettelua upeissa rinteissä!!! Tuskin maltan nukkua ensimmäistä yötä ja odottaa rinteeseen pääsyä...

Pizza day

Pizza maistuisi nyt. Ei muuta kuin taikinaa vaivaamaan ja etsimään täytteeksi sopivia aineiksia.

Pizzataikina

370 g vehnäjauhoja
225 ml haaleaa vettä
20 g tuorehiivaa
suolaa

Taikina sai nousta lähes tunnin ennen kuin pyöräyttelin siitä pizzapohjat. Taikinasta riitti kaksi isoa pizzaa.

Täytteeksi laitoin muun muassa tomaattia, pannulla valkosipuliöljyssä paistettuja sieniä, mozzarellaa ja tuoreita yrttejä. Tein kaksi eri versiota jokaiseen makuun : ). Paistoin pizzoja 250-asteisessa uunissa, kunnes juustot olivat kullankeltaisia.

Ystävänpäivänä suklaisia herkkuja

Ystävänpäivän 14.2. kunniaksi tein suklaamuffinsseja, jotka koristelin tomusokerilla ja kuorrutteella. Tosin nyt on vasta sunnuntai ja voi olla, että muffinssit ovat kadonneet parempiin suihin ennen tiistaita, mutta väliäkös sillä, kunhan maistuvat : ).

Muffinssit noin 24 kpl


4 munaa
3 dl sokeria
200 g voita sulatettuna
3 dl vehnäjauhoja
3 dl tummaa suklaata raastettuna
2 tl leivinjauhetta

Vatkasin ensin munat ja sokerin kuohkeaksi vaahdoksi. Lisäsin joukkoon sulatetun voin, suklaan ja jauhot. Nostin paperivuokiin nokareen taikinaa. Paistoin muffinsseja noin 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Kun ne olivat jäähtyneet, koristelin ne.

Ihanaa, suussasulavaa ystävänpäivää!

Herkkuja maistelemassa

Lauantai-iltana jäivät omat kokkailut väliin, kun pääsin maistelemaan erilaisia herkkuja ystävien luona. Tarjolla oli muun muassa riimihärkää, jossa oli wasabi-ranskankermatäytettä, habanerolihapullia, erilaisia piirakoita sekä salaattia luonnollisesti kuohuviinin kera. Ja sitäkin oli tarjolla muutamaa eri sorttia mukaanlukien luomuvaihtoehto. Oli oikein makujen ilotulitus : ).

Now-juomat makutestissä

Löysin uusia now-luomuvirvoitusjuomia. Ja niitähän oli tietysti heti maistettava, joten ostin heti koko värisuoran. Se hyvä puoli näissä on, etteivät ne sisällä aspartaamia, kuten virkistävä Hyvää Päivää -juoma, josta en ole siis vieläkään päässyt eroon. Tämä juoma on valmistettu Saksassa, vaikka sitä ei ihan heti nimestä arvaisi. Juoma on kauniissa lasipullossa, mutta ei tästä ole matkaseuralaiseksi, mutta muutoin ihan varteenotettava tuttavuus : ). 

Runebergin torttuja makean nälkään

Viikolla tein pitkästä aikaa Runebergin torttuja, kun jälkikasvu totesi, etteivät ole maistaneet niitä kotona laisinkaan. No, se puute oli tietysti korjattava pikimmiten. Lisäksi ostin seuraavana päivänä kaupasta Fazerin Runebergin torttuja, mutta ruokaraatini mielestä omatekemät maistuivat paremmilta : ).

Runerbergin tortut noin 10-12 kpl

100 g voita tai margariinia
1 dl sokeria
1 muna
1/2 dl jauhettua mantelia
1/2 dl korppujauhoja
1 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
2 rkl kermaa

Koristeluun tuoreita vadelmia ja tomusokeria.

Nypin ensin voin ja sokerin, jonne lisäsin munan ja muut aineet. Sitten nostin taikinasta nokareet pieniin muffinssivuokiin. Paistoin niitä 200-210-asteisessa uunissa noin vartin. Kun ne olivat jäähtyneet, laitoin päälle raikasta vadelmahilloa ja tein tomusokerista valkoisen kauluksen ympärille. Eli noin 1/2 dl:sta tomusokeria ja 1/2 rkl:sta vettä tulee hyvä seos, josta voi koristella tortut.

Nämä tortut katosivat alta aika yksikön, ja toive uudesta satsista tuli samantein : ).  Pieni varoitus kuitenkin on paikallaan - omasta mielestäni nämä ovat aivan liian makeita. Seuraavan kerran vähennän takinasta hiukan sokerimäärää.

Pasta pelastaa arki-illan

Pasta on helppo ja vaivaton kiireisten arki-iltojen pelastaja. Yleensä teen maanantai-iltana pastaa reilun annoksen, jotta siitä saa lämmitettyä aterian seuraavanakin iltana. Harrastukset ja kuskaamiset niihin vievät ison osan ajasta viikolla, ja silloin täytyy olla ruoka valmiina jääkaapissa.

En edes muista, milloin viimeksi olisin ostanut valmiseineksiä kaupasta. Ne vaan eivät maistu. Etenkään sen jälkeen, kun kuulin, että salmonellatilojen lihaa voidaan käyttää valmisruokiin, jotka kuumennetaan. Auts! Se vei viimeisimmätkin halut ostaa valmisruokia. Ja on se vaan niin, että oma tekemä ruoka maistuu paremmalta.  Näin ainakin oman ruokaraatini mielestä : )!

Ruokaan saa vaihtelua, kun vaihtelee runsaskuituisten ja erilaisten pastojen välillä. Ja välillä paistan joukkoon kalkkunan tai kanan jauhettua lihaa tavallisen jauhelihan sijasta. Ystävänpäivän kunniaksi ostin sydämenmuotoista pastaa : )!

Tonnikalapihvit salaatin kera

Mitä ruokaa laittaisin tänään? Eikun omaa blogia selaamaan ja sieltä löysinkin herkullisen tonnikalapihvireseptin, jota voisi hiukan soveltaen kokeilla jälleen pitkästä aikaa. Kaupasta löysin vielä kaiken kukkuraksi edullista tonnikalaa, joka oli vain 36 euroa kilolta. Tonnikala on niin tuhtia tavaraa, että seuralaiseksi riittää salaatti. Ruokajuomana oli Chablis, jota hyödynsin myös tonnikalan kypsentämisessä.

Tein salaattia sen verran reilusti, että sitä riitti vielä illaksikin nakkikolmioiden kera.

Näin näppärästi tuli kaksi ateriaa tällä kertaa : ).

Maukas ja ruokaisa kanasalaatti

Tänään tein ruokaisan kanasalaatin punajuuri-vuohenjuustopiirakan seuraksi. Ensin paistoin kanat paistopussissa, jossa oli marinadina oliiviöljyä, sitruunamehua, hunajaa, soijaa, tummaa balsamicoa, valkosipulimurskaa, sweet chili sauce -kastiketta, Maldon-suolaa ja mustapippuria. Paistoin kanafileitä 35 minuuttia 200-asteisessa uunissa.

Sillä välin tein salaattipedin laakeaan tarjoiluvuokaan. Pohjalle laitoin runsaasti jääsalaattia, jonka päälle lisäsin pieniä mozzarellapalloja, jotka marinoin pestokastikkeessa ja oliiviöljyssä. Lisäksi laitoin tummia rypäleitä, kevätsipulirenkaita sekä Piel de Sapo -melonipalasia. Päällimmäiseksi lisäsin uunissa paistetut kanapalaset.

Sitten vaan nautiskelemaan kansalaatista punajuuri-vuohenjuustopiirkan kera.

Varsin mainio ja maukas kokonaisuus jälleen kerran. Viikonlopun maistuvat ja rennot ruokanautinnot ovat ihania hetkiä : ).

Torta salata con cipolle, barbabietole e formaggio caprino

Kinkku-juustopiirakasta innostuneena kokeilin eräänä iltana viikolla hiukan soveltaen Taste Italian ohjetta punajuuri-vuohenjuustopiirakasta eli  Torta salata con cipolle, barbabietole e formaggio caprino. Kun kerroin etukäteen, mitä ajattelin tehdä, näin lähinnä tyrmistyneitä ilmeitä ja ruokaraatini kysyi, että kai meillä on sitten jotakin muutakin tarjolla. Mutta yllätys oli suuri, kun piirakka maistuikin kaikille : ). Eli ei muuta kuin piirakkaa tekemään.

Torta salata con cipolle, barbabietole e formaggio caprino

Piirakkapohja

150 g voita tai margariinia
2,5 dl vehnäjauhoja
1 dl juustoraastetta (esim. Emmental tai Edam)
0,5 dl kylmää vettä

Nypi voi ja jauhot. Lisää joukkoon vesi ja juustoraaste. Levitä pohja voideltuun vuokaan ja paista 200-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia. Lisää sitten päälle täyte ja paista piirakkaa vielä 15 minuuttia.

Täyte

3 punasipulia renkaina
oliiviöljyä
2 rkl hienoasokeria
2 isoa tai keskikokoista valmiiksi keitettyä punajuurta
200 g vuohenjuustoa

Keitä ensin punajuuret. Isoja punajuuria saa keittää jopa 1,5 tuntia, ennenkuin  ne pehmenevät. Välillä on hyvä lisätä vettä. Ne voi myös lohkoa, jolloin keittoaika lyhenee merkittävästi.

Paista punasipulirenkaita öljyssä sen verran, että ne pehmenevät ja lisää sitten sokeri. Pehmitä niitä vielä hetki ja nosta sitten pannu pois liedeltä. Lisää punasipulit puoliksi paistuneelle piirakkapohjalle. Leikkaa seuraavaksi punajuuret viipaleiksi punasipulien päälle. Murenna päällimmäiseksi vuohenjuusto. Ja sitten piirakka vielä uuniin vartiksi ennen tarjoilua.

Kuukauden mietelause

Keittiön pienelle liitutaululle on kiva piirtää ja kirjoitella aina silloin tällöin. Tällä kertaa jälkikasvu antoi minulle kunnian taiteilla taululle jotakin. Ja "ikuistin" siihen James Caanin mietelauseen Elämän tarkoitus on siitä iloitseminen. Kun teini huomasi sen, hän tokaisi: "Tuo pitää kyllä paikkaansa!" : ))

Kinkku-juustopiirakka

Iltapalaksi tein yhtenä iltana pitkästä aikaa kinkku-juustopiirakkaa, joka säilyy mukavasti jääkaapissa 2-3 päivää, joten kerralla ei tarvitse nautiskella koko piirakkaa. Mikrossa piirakkapala lämpiää vaivattomasti, ja se maistuu kuin vastapaistetulta. Raikas salaatti seuralaisena tasapainottaa ateriaa.

Kinkku-juustopiirakka

150 g voita tai margariinia
2,5 dl vehnäjauhoja
1 dl juustoraastetta (esim. Emmental tai Edam)
0,5 dl kylmää vettä

Nypi voi ja jauhot. Lisää joukkoon vesi ja juustoraaste. Levitä pohja voideltuun vuokaan ja paista 200-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Lisää sitten päälle täyte ja paista piirakkaa vielä 20 minuuttia.

Täyte

2,5 dl paksua ruokakermaa
1 rkl vehnäjauhoja
2 munaa
3 dl juustoraastetta
200 g kalkkunaleikettä tai kinkkua kuutioituina ja 2 rkl lehtipersiljaa silputtuna tai 200 g katkarapuja ja tilliä
Ripaus mustapippuria ja valkosipulijauhetta

Vatkaa ensin täytteen kerma, vehnäjauhot ja munat. Lisää sitten loput ainekset joukkoon. Kaada täyte puoliksi paistuneelle taikinapohjalle.

Lohitaskut salaatin ja bruschetan kera

Helpon ja maistuvan aterian saa lohitaskuista. Ostin palan lohta leveästä kohdasta, josta leikkasin kullekin noin 3 cm leveät palaset. Tein kuhunkin syvän viillon, jonne laitoin täytettä. Täytteessä oli Philadelphia-tuorejuustoa muutama ruokalusikallinen, noin 1 dl ranskankermaa, 5 aurinkokuivattua tomaattia pilkottuna,2 rkl  lehtipersiljaa silputtuna sekä ripaus mustapippuria ja suolaa. Sitten vaan lohitaskut 200-asteiseen uuniin noin puoleksi tunniksi.

 
Tarjoilin lohitaskut raikkaan salaatin kera ...

... ja lisäksi tein maukkaita bruschettoja.

Jälkkäriksi nautiskelimme laskiaispullat, joista pitää olla molemmat versiot - sekä mantelimassalla että mansikkahillolla. Mantelimassalla täytetty laskiaispulla on mun juttuni : ).

Lumisotaa ja pulkkamäessä

Talven riemuja on olla lumisotaa ja laskea pulkalla mäessä. Nämä yhdistettynä käyvät hyvin liikunnasta, sillä pulssi nousi ja hikihän siinä tuli, vaikka pakkasta olikin. Maisema kotipihassa on kauniin luminen, mutta lumisodan keskellä sitä ei juuri ehtinyt ihastella : ) - vasta jälkikäteen sisällä. Eli tämän kuvan nappasin ruokailutilan ikkunasta.

Tällä viikolla on muutoin ollut kohtuu kevyt treeniviikko - aamujumpat, yksi vitosen lenkki ja yhtenä iltana lumitöitä. Välillä on ollut kurkku karheana ja tuntunut, että flunssa iskee, mutta ei ihan vielä. Kun nyt vaan pysyisi terveenä ja voisi treenailla jatkossakin. 

Ilta Jedwardin konsertissa teinien kanssa

Ilta Nosturissa teinien joukossa Jedwardin viihdyttäessä ei kuullostanut etukäteen kaikkein houkuttelevimmalta lauantai-illalta, ja oma selvitymisstrategia oli hakusessa pitkään. Konsertti oli loppujen lopuksi ihan viihdyttävä, mutta voisin ehkä ennustaa, etten enää kovin moneen vastaavaan konserttiin osallistu, mutta never say never : ).

Jedwardien konserttia ja jälkikasvun synttäreitä juhlistimme vielä sunnuntainakin. Luonnollisesti kakku koristeltiin tötteröpäiden mukaan.

Toki pöytään mahtui muitakin makeita ja suolaisia herkkuja, joista esimerkkinä lohinapit ja parmesanlastut sekä ruissipsit, joissa oli täytteenä noin 1 dl ranskankermaa ja noin 1/2 dl Phildelphia-tuorejuustoa, lehtipersiljaa silputtuna ja kalkkunaleikepalasia sekä ripaus mustapippuria ja Maldon-suolaa. Päälle ripottelin hiukan ruohosipulia.

Eli päivä oli varsin Happy Jedward Day!