Viestejä äidille

Lasten äitienpäiväkorttien viestit olivat niin ihastuttavia, että ne on ikuistettava blogiinkin. Nuorimmainen kirjoitti mukavia totuuksia äidistä : ). Äiti on iloinen. Äiti jumppaa mielellään. Äiti viihtyy kotona. Äiti on taitava ruoanlaittaja. Äidillä on kauniit hiukset. Äiti ottaa aurinkoa. Sellainen on äiti.

Vanhempi lapsistani unelmoi yhteisestä surffauslomasta Malibussa. Se ei ihan äitienpäiväksi toteutunut, mutta kortin kuvan ja tekstin avulla pääsimme mukavasti rantaloman tunnelmiin: Rakkaalle Äidille. Matkustellen äitienpäivää vietetään ja Malibuun lennetään. Huojuu palmupuut ja delfiinit vedessä kirmaa, aallon harjalla ratsastan kohti taivaan rantaa. Orkideat sulle annan ja toivotan hymyssä suin: "Hauskaa Äitienpäivää!"

Näissä iloisissa tunnelmissa on hyvä jatkaa taas!

Ihanaa äitienpäivää!

Äitienpäiväaamu alkoi reippaasti kuuden kilometrin lenkillä. Rasvanpolttokin on tehokkaampaa, kun juoksee ennen aamiaista. Ja onneksi ajoitin lenkin tällä kertaa aikaiseen aamuun, sillä puuhaa riitti tällekin päivälle ihan riittämiin.

Yllättävien käänteiden jälkeen pääsimme viimein äitienpäivälounasta nauttimaan. Tunnin suunnitellusta aikataulusta viivästyen, mutta mitä pienistä. Hyvää kannattaa aina odottaa, vakuuttelin lounasvieraille.

Onneksi olin sentään saanut alkupalat tehtyä ajoissa. Tarjolla oli kuohuviinin kera krystadeita (kuvassa yllä), joissa oli salaattia pohjalla, nokare kevytmajoneesia sekä mansikkaa ja tummia rypäleitä. Niiden parissa jaksoi kolmenruokalajin lounastakin odotella mainiosti. Kuohuviininä oli Carringtonia ja saksalaista uutuutta Devil's Rock -nimistä kuohuviiniä, joka sopi suklaakakun kanssa hyvin.

Lounas rakentui vihreän parsan ympärille - parsa-pastasalaattia, miniparsamunakkaita ja grillattua parsaa sitruuna-aiolin kera. 

Jälkiruuaksi oli tarjolla suklaakuorrutettua kakkua, jossa oli täytteenä ananasta, mansikkaa ja banaania.

Lounas oli maukas ja täyttävä, mutta siitä huolimatta illalla nautimme vielä perinteiset sunnuntaisushit. Mihinkäs sitä tavoistaan pääsee. Onneksi keittiö on niin viihtyisä, että siellä viihtyy pidempäänkin : ).   

Kevään kukkaloistoa

Lauantaina pistettiin kotia kuntoon, tehtiin viikonlopun ostokset, valittiin äideille lahjat, siivottiin, tehtiin äitienpäiväkakku valmiiksi ja askarreltiin kortit valmiiksi, että sunnuntaina  voisimme vain nautiskella leppoisasta äitienpäivästä.

Ihan näin rauhallisestihan se sunnuntai ei kuitenkaan sujunut, mutta onneksi sitä ei osannut vielä lauantaina aavistaa : ). 

Illalla sateen piristäessä juoksin lyhyen lenkin, jolloin huomasin, että pihassa kevätkukat ovat heränneet eloon kuin varkain. Helmilijat, kevätesikot ja valkovuokot ovat puskeneet esiin ja piristävät vielä muutoin hiukan ankeaa ympäristöä.

Normaalisti olen istuttanut kesäkukkia jo äitienpäiväksi ruukkuihin terassille, mutta tämän kevään koleus siirtää istutuspuuhia tuonnemmaksi. Aurinko tuo inspiraatiota tuohonkin puuhaan. Ehtiihän sitä vielä hyvin myöhemminkin.

Lenkin jälkeen nautin hedelmä- ja marjatarjottimesta. Espanjalaiset vadelmat, mustikat ja mansikat olivat osin makoisia. Tosin kirpeitäkin yksilöitä eksyy aina joukkoon. Ja erityisen tarkkana saa olla, ettei osta rasiaa, jossa suurin osa marjoista rasian pohjalla on homeessa.

Suomalaisia mansikoitakin olisi ollut tarjolla, mutta espanjalaiset voittivat hintakilvan tällä kertaa. Yksi rasia ulkomaisia mansikoita maksoi euron ja kotimaiset 5,50 euroa. Ja kun mansikoiden väri kotimaisten osalta oli ennemminkin vihreä kuin punainen, oli peli sillä selvä. 

Hedelmien ja marjojen kera nautin juustolautasesta. Kuvassa uusi tuttavuus eli Provolone Dolce.

Päivän päätteeksi nautiskelin rennosta leffasta. Oli kiva nostaa jalat ylös puuhakkaan päivän jälkeen ja olla vain. Tosin Sandra Bullockin tähdittämä leffa ei kovin kummoinen ollut, mutta väsyneenä jaksaa katsoa rennompaakin menoa ilman suuria kritiikin puuskia : ). 

Crostineja ja tomaattikeittoa

Kiireisen viikon päätteeksi on kiva rentoutua hyvän ruuan kera. Kokkaaminen hyvässä seurassa rentouttaa, on kiva jutella ja välillä maistella ruokaa, kattaa pöytää ja lopuksi nauttia yhdessä herkuista.

Tänään oli vuorossa varsinaista pikaruokaa eli lämmintä tomaattikeittoa ja valkosipulileipiä, jotka oli päällystetty avokadotahnalla ja tomaatilla italialaiseen tapaan. Italialaiset kutsuvat tällaisiä leipäsiä crostineiksi. Ne toimivat hyvin alkupalana, ruokahalua herättämässä. Minä yhdistin ne keittoon, joten ne yhdessä muodostivat hyvän, mutta kuitenkin kevyen ilta-aterian.

Leikkasin patongista kahdeksan noin 1,5-2 sentin paksuista viipaletta vinoon, jotta päällystettä mahtuisi mahdollisimman paljon. Vaalea vehnäpatonki on aterian ainoa miinuspuoli, mutta jotenkin tummasta patongista ei saa yhtä maistuvia leipäsiä. Sitten sekoitin keskenään 0,5 dl oliiviöljyä, kaksi yksikyntistä valkosipulia murskattuna sekä pienen basilikanipun silputtuna. Levitin seoksen leipäviipaleille, jotka laitoin uunipellille ja 225 asteiseen uuniin noin viideksi minuutiksi.

Sitten soseutin kolmen pehmeän avokadon hedelmälihan ja sekoitin joukkoon 3 rkl sitruunamehua, yhden yksikyntisen valkosipulin murskattuna, ripauksen suolaa ja mustapippuria rouhittuna. Levitin tahnasta isot nokareet paahdettujen leipien päälle.

Avokadotahnan päälle lisäsin kuullotettuja tomaattikuutioita. Eli kuutioin kaksi isohkoa tomaattia, jotka kuullotin oliiviöljyssä nopeasti ja maustoin tomaattikuutiot suolalla ja pippurilla. Leivät voi vielä koristella basilikanlehdillä, jos haluaa.

Ja viimeiseksi lämmitin valmista tomaattikeittoa. Onneksi sellaisiakin eineksiä löytyy, joissa ei ole lisäaineita.  Tomaattikeittoon lisäsin ison nokareen leivistä jäänyttä avokadotahnaa, joka sopi hyvin tomaattikeiton lisukkeena.

Keitto ja crostinit tuntuvat vähäiseltä ja pieneltä aterialta, mutta ovat yllättävän täyttäviä. Ateria oli maukas ja lämmitti mukavasti sateisena perjantai-iltana.

Lohta lämpimän vihannes-sienisalaatin kera

Keskiviikon zumba-tunnin jälkimainingeissa teki mieli jälleen herkutella. Zumba-tunti oli onneksi mukavan leppoisa tällä kertaa. Hyvä niin. Mutta sitten ruokailun pariin, sillä jostakin oli saatava lisää energiaa. Päätin kokeilla tällä kertaa lohta lämpimän vihannes-sienisalaatin kera, joka oli sopivan kevyttä, mutta -ah - niin herkullista ja sopivan täyttävää!

Pilkoin noin 600 g grammaa Norjan lohta isoiksi kuutioiksi ja paistoin lohet kevyesti pannulla tilkassa rypsiöljyä. Lohen kanssa tarjolla oli siis lämmin salaatti.

Eli samaan aikaan keitin espanjalaisia varhaisperunoita, joita oli kuusi isoa perunaa, lohkottuna kiehumassa suolalla maustetussa vedessä. Sillä aikaa kuorin nipun tuoretta, vihreää parsaa, jotka keitin suolalla maustetussa vedessä noin 5 minuuttia. Meinasi liesi käydä ahtaaksi, kun vielä wokkipannussa kypsensin rasiallisen pilkottuja herkkusieniä ja paahdoin pinjan siemeniä.

Lisäsin sienten joukkoon keitetyt perunalohkot ja keitetyt, paloitellut parsat sekä villirucolaa ja Romaine-salaattia kourallinen revittynä. Joukkoon pilkoin vielä isohkon punasipulin. Sekoitin varovasti ja otin liedeltä ajoissa pois, etteivät ainekset turhaan muussaantuneet tai kypsentyneet liikaa. Paahdoin pannulla myös pinjan siemeniä, jotka kaadoin wokkipannuun lopuksi. Päälle ripottelin vielä suolaa ja mustapippuria sekä lorautin sitruunamehua noin puolikkaan sitruunan verran.

Lämmin salaatti lohen kanssa suorastaan vaati lasillisen Carringtonia. Tätä kannattaa kokeilla : ). Oli herkullinen ilta-ateria kaiken kaikkiaan.

Ilta-aterian jälkeen vielä katsastin päivän ostoksen Andiatan ystävänmyynnistä. Musta ribbineule oli hyvä, monikäyttöinen ostos. Uusi Vågan koruni sopii sen kanssa myös mainiosti. 

Parsaa parilalla ja sitruuna-aiolia

Parsavillitys jatkuu, ja tänään nautin vihreätä parsaa parilalla grillattuna. Eli ensin leikkasin parsan tyvestä pois reilun sentin ja sitten kuorin parsat. Rypsiöljyä parilaan hiukan ja eikun grillailemaan. Parsat kypsyvät vajaassa 10 minuutissa.

Grillatun parsan päälle laitoin sitruuna-aiolia. Aioliin laitoin 1,5 dl kevytmajoneesia, johon sekoitin 2 rkl sitruunamehua ja joukkoon puristin yhden yksikyntisen valkosipulin, minkä jälkeen sekoitin ainekset hyvin keskenään. Ja sitten vain nautiskelemaan. 

Nopeaa ja helppoa! Ja oli suoraan sanoen niin hyvää, että herkku loppui aivan kesken. Tätä pitää saada ehdottomasti lisää!!!

Herkut nautin kesäterassilla. Lasitetulla terassilla voi aloittaa terassikauden jo aikaisin ja nauttia herkuista hiukan viileämmälläkin säällä, jota ilmeisesti on luvassa taas huomenna. Kunhan ei sentään lunta tule. No sitten vain lämpölamput päälle.

Ateria oli sen verran kevyt, ettei se haitannut edes trampoliinikauden avaamista, joten ruuan jälkeen pystyi lähes heti pomppimaan. 20 minuuttia trampoliinilla kävi treenistä. Kärrynpyörät ja arabialaisetkin sujuivat kohtuullisesti pitkän talven jälkeen. On se vaan ihanaa, kun kesä tulee : )! 

Limen vihreästä valoa ja iloa

Auringonpaisteesta ja vihreästä parsasta innostuneena päätin avata terassikauden, mutta sitä ennen  lasiterassi sai pirteän kevätilmeen. Sininen ja ruskea saivat siirtyä syrjään raikkaan vihreän tieltä.

Onneksi kaupat olivat auki tänään. Sain hankittua terassin lattialle kaksi uutta vihreätä mattoa ja pari koriste-esinettä. Olohuonekin sai osansa vihreästä tuulahduksesta - vihreät kynttilät ja uudet vihreät tyynyt raikastivat olohuoneen ilmettä kivasti. Myös ruokailutila on kauniin valoisa vihreän eri sävyissä.

Vihreästä parsasta herkkuja pöytään

Tänään nautin kevään ensimmäiset vihreät parsat. Tein parsa-pastasalaatin ja pieniä parsamunakkaita muffinssivuoassa Ruokamaailman ohjeiden avulla - tosin hiukan soveltaen ja omien makumieltymyksieni mukaan. Lisukkeeksi laitoin vielä parmankinkku-hunajamelonirullia.

Parsa-pastasalaattiin keitin noin 250 g simpukkapastaa ja noin 450 g vihreää parsaa. Leikkasin parsasta tyven pois - noin sentin matkalta, ja kuorin varret. Keitin ne 4 minuuttia suolalla maustetussa vedessä. Sitten paloittelin ne noin parin sentin palasiksi. Salaattikulhoon lisäsin pastan ja parsan joukkoon 250 g kirsikkatomaattteja, tummia rypäleitä, 5 kevätsipulin vartta hienonnettuna, 3 rkl hienonnettua tilliä ja noin 80 g parmesanlastuja. Sekoitin ainekset keskenään varoen. Päälle valutin kastikkeen, jossa oli puolikkaan sitruunan mehu, 1 rkl shampanjaviinietikkaa, 2 rkl oliiviöljyä ja ripaus suolaa ja mustapippuria.

Parsamunakkaita varten kuorin ja keitin 6 vihreää parsaa. Valuttamisen ja jäähdyttämisen jälkeen pilkoin ne parin sentin mittaisiksi. Sekoitin kulhossa 6 munaa, 2 rkl maitoa, 3 rkl raastettua parmesania ja 2 kevätsipulin vartta hienonnettuna ja joukkoon vielä ripaus suolaa ja pippuria. Kaadoin munaseoksen öljyttyihin muffinssivuokiin ja lisäsin jokaiseen pikkuvuokaan yhden parsapalan. Paitoin munakkaita 200-asteisessa uunissa 20 minuuttia. Irrotin munakkaat vuoasta ja koristelin ne parsan nupuilla ja kevätsipulilla.

Oli niin mainio ateria, että tätä tarjotaan myös äitienpäivänä ensi sunnuntaina, ja silloin parsaherkut saavat kaverikseen myös kuohuviiniä.

Ennätysreipas vappupäivä

Vappua, vappua vaan... Tällä kertaa Vappupäivä sujui reippaillen, sillä ohjelmassa oli kolme jumppaa. Sen siitä saa, kun aloittaa vappua edeltävällä viikolla neljän viikon tehojumppaohjelman. Mutta periksi ei anneta, jos vaan terveenä ollaan : ).

Eli ei siis juuri kuohuviinikään maistunut. Toki tarkoitus oli herkuttelun lomassa lasillinen nauttia, mutta se jäi haaveeksi, sillä sen verran yrttinen maku juomassa oli. Kokeiltavana oli portugalilainen Cabriz Bruto -kuohuviini. Pari siemausta riitti tästä lajikkeesta minulle. Herkulliset wrapit toki maistuivat hyvin vedenkin kera.

Päivällä yllätysvieraita varten tein nopean mustikkapiirakan. Pakkasessa on mustikoita vielä, joten niistä saa vaivattomasti herkkuja kahvipöytään. Eli ensin vaahdotin 3 munaa ja 3 dl sokeria. Joukkoon lisäsin 4,5 dl vehnäjauhoja ja 3 tl leivinjauhetta. Viimeiseksi lisäsin 225 grammaa sulatettua margariinia ja 2,3 dl maitoa. Kaadoin taikinan leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja lisäsin litran jäisiä mustikoita päälle. Paistoin noin 25-30 minuuttia 200-asteisessa uunissa. Annoin piirakan jäähtyä ennen tarjoilua. Leikkasin piirakan neliöiksi ja tarjoilin vaniljajäätelön kera. Nam, nam...

Herkuttelun jälkeen oli vuorossa toinen jumppa, jota tehostin 5 kilometrin juoksulenkillä, ettei vaan vappuherkuttelut pääse valloilleen keskivartaloa pönkittämään : ).

Illalla oli vuorossa lämpimät voileivät sekä hedelmiä ja marjoja. Espanjalaiset mansikat, vadelmat ja mustikat olivat yllättävän makeita. Kevyen iltapalan jälkeen oli vielä vuorossa yksi jumppa ja rentouttava sauna. Ei hassumpi päivä tämäkään!

Vappuaaton nautintona kuohuvaa poreissa

Iloista vappua kaikille : )! Vauhtia on riittänyt ja nyt vihdoin pääsen blogin ääreen.

Vappuaattoiltana oli kiva vaihteeksi mennä katettuun pöytään. Illan emännän ja isännän luvalla sain napsia muutamia kuvia nautinnollisesta vappuaattoillasta. Ja itsekin pääsin vaihteeksi kuvauskohteeksi.

Kahden treenin jälkeen oli mukava päästä rentouttavaan ulkoporealtaaseen ja nauttia vappuaaton kunniaksi poreilevaa. Iltayhdeksältä ilma oli jo kohtuullisen viileä, joten vedestä nousi lämmintä höyryä ilmaan, mistä johtunee kuvan sumuisuus. Tällä kertaa maisteltiin Café de Paris Blanc de Blancs Brut -kuohuviiniä. Toki vain pari lasillista, sillä vappupäivänä jumppatreenit jatkuivat ja edessä kolme jumppakertaa.

Kuohuvan ja poreiden lisäksi tarjolla oli toki paljon muutakin: muun muassa fetapiirakkaa, salaattia, kalaa, riimihärkää, täytettyä foccaciaa ja muuta naposteltavaa, kuten makeita ananaskirsikoita, joilla muuten on toinenkin nimi - kapinkarviainen. Tämä nimitys on peräisin purjelaivojen aikakaudelta, jolloin ananaskirsikkaa viljeltiin laivareittien varrella, mm. Hyväntoivonniemellä ja Kapkaupungissa ehkäisemään merimiesten keripukkia.

 

Nukkumaan pääsin jo puolilta öin, joten vappuaamuun heräsin jälleen pirteänä jumppaamaan aamuseitsemältä : )!