sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Bistecca con salsa balsamico


Jälleen kerran Taste Italia pelasti minut pulasta. Tällä kertaa löysin yksinkertaisen ja mainion ohjeen naudansisäfileille.

Ainekset

500 g naudansisäfilettä
suolaa ja mustapippuria myllystä
4 rkl balsamicoa
50 g voita
ruohosipulia pilkottuna pieniksi


Leikkasin sisäfileen ohuiksi suikaleiksi ja maustoin ne molemmilta puolin. Paistoin ne pannulla öljyssä. Nostin suikaleet sivuun ja peitin ne foliolla. Sitten kaadoin pannulle balsamicon ja voin. Kuumensin niitä hetken ja sekoitin, kunnes kastike oli pehmeän kiiltävää. Kaadoin kastikkeen sisäfilesuikaleiden päälle ja pinnalle ripottelin ruhosipulia. Ja ruoka oli valmista!


Tarjoilin lihan seurana lohkoperunoita ja ranskankermaa sekä Toscanan vihannessekoitusta, jossa oli muun muassa keitettyä parsaa, paprikaa, porkkanaa ja perunaa.


Lohkoperunat valmistin uunissa. Eli lohkoin perunat ja päälle ripottelin suolaa, pippuria ja oliiviöljyä. Sitten vaan perunalohkot uuniin 40 minuutiksi. Valmiit perunat sekoitin punasipuliseokseen, jossa on punasipuliviipaleita, 1 rkl sokeria, 1 rkl vaaleaa balsamicoa, solovalkosipuli ja 1/2 tl suolaa. Punasipulit saavat rauhassa marinoitua, kun perunat ovat uunissa.

Jälkiruuaksi tarjosin jälleen omenatorttua kermavaahdon kera. Tortun ohje löytyy 27.2. päivätystä tekstistä.

Uusia hankintoja ja uutta ilmettä kevääseen

Kevään tulon myötä on mukava taas kurkistaa omaan vaatekaappiin, josko sieltä löytyisi jotakin piristävän vaaleaa pitkän tumman kauden jälkeen.

Ensimmäisten lämpöasteiden myötä olisi niin kiva heittää talvitakit ja villapaidat jo kesäteloille, mutta niin vaan talvi puski taas esiin ja vielä hiukan aikaa saa uudet hankinnat odotella kaapissa.

No, joka tapauksessa varustauduin kevääseen hankkimalla Andiatan uuden puvun kaksilla housuilla. Asua täydentämään ostin kullanhohtoisen silkkihuivin. Kengätkin on jo hankittu, mutta avokkaiden aika ei ehkä ihan vielä ole. Kevättä odotellessa siis....

Mia Sofia - sienipizzaa


Pitkästä aikaa tein taas pizzaa. Taste Italia -lehdestä löytyi Mia Sofia -pizzan ohje, jota sitten sovelsin - ehkä liikaakin - kotimaasta löytyvillä aineksilla.

Pizzapohja

150 ml haaleaa vettä
1 tl sokeria
15 g tuorehiivaa tai 2 tl kuivahiivaa
225 g vehnäjauhoja
1 tl suolaa
oliiviöljyä

Sekoitin ainekset keskenään ja lopuksi lorautin oliiviöljyä, jotta sain taikinan helposti levitettyä. Annoin taikinan nousta uunipellillä hetken. Pakko myöntää, että tässä osiossa lienee sovelsin eniten. Ohjeet takinan teosta olivat sen verran monivaiheiset, ja ruokailijoilla alkoi olla jo nälkä, joten taisin vetää aika monta mutkaa suoraksi pizzapohjan osalta, mutta syötävä siitä silti tuli : ).

Täyte

Muttin tomaattikastiketta
2 mozzarellapalloa siivuina
herkkusieniä pilkottuina
siitakesieniä pilkottuina
ruohosipulia pilkottuna
4 tl tryffelitahnaa
1 solovalkosipuli
oliiviöljyä
oreganoa
lehtipersiljaa silputtuna
juustoraastetta

Taikinapohjalle levitin ensin ohuelti Muttin tomaattikastiketta. Sitten laitoin pilkotut mozzarellaviipaleet ja sieniviipaleet, joiden päälle kaadoin tryffelitahna-valkosipuli-ruohosipuli-oliiviöljyseoksen. Koko komeuden päälle ripottelin juustoraastetta. Paistoin pizzaa 250-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia.


Paistamisen jälkeen ripottelin pinnalle lehtipersiljaa silputtuna.


Pakko myöntää, ettei tämä mitään ihania makuelämyksiä tuonut, mutta sopi perjantai-iltaan mainiosti : ).

lauantai 12. maaliskuuta 2011

Funghi al forno pastasalaatin kera


Kasviksista saa kaikenlaista hyvää. Nyt kokeilin täytettyjä sieniä pastasalaatin kera.

Funghi al forno

4 isokokoista sientä
4 rkl ricottajuustoa
3 rkl Philadelphia-tuorejuustoa
4 rkl Parmesan-raastetta
3 rkl vaaleaa leipää pieninä kuutioina
2 rkl lehtipersiljaa silputtuna
2-3 rkl oliiviöljyä
suolaa ja mustapippuria

Etsi neljä mahdollisimman isokokoista jumbosientä. Irrotin sienistä jalat ja laitoin sienet hatulleen uunivuokaan. Pilkoin sienten jalat pieniksi ja kaadoin ne kulhoon, jonne lisäsin ricotan, tuorejuuston, 2 rkl Parmesania, lehtipersiljan ja leipäkuutiot. Kaadoin joukkoon ruokalusikallisen oliiviöljyä ja maustoin suolalla ja pippurilla. Sekoitin ainekset ja täytin sienet. Ripottelin päälle loput Parmesanista ja lorauttelin vähän oliiviöljyä päälle. Sitten laitoin sienet 200-asteiseen uuniin 25 minuutiksi.


Värikäs pastasalaatti

Keitin värikästä Casa Temporinin rusettipastaa, jonka lisäsin rucolapedin päälle. Maustoin suolalla ja pippurilla sekä oliiviöljyllä. Lisäsin joukkoon Manchego-juustopalasia ja tummia rypäleitä. Ja salaatti oli valmis.


Pastasalaatti sopii mukavasti paistettujen sienten kanssa. Tarjoilin aterian Campaillou-leivän kera.

 
Lasillinen shampanjaa täydensi maukasta kasvisateriaa. Tällä kertaa nautiskelin Charles Heidsieckiä.


Jälkiruoaksi oli maukasta mansikkawienerpitkoa ja kuppi teetä. Tällä kertaa en kuvan herkkuja itse leiponut. Se tarttui matkaan shoppailureissulla. Ostin ihanan keväisen Andiatan jakkupuvun, joka ei tosin anna mahdollisuuksia kovin moneen torttupalaan : ). No huomenna taas lenkille. Ja tulihan sitä tänäänkin jumpattua ja juostua!

sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Spaghetti con salsa di limone

 
Monesti sitä arkena pohtii, mitä ihmettä sitä laittaisi tarjolle ja vieläpä mahdollisimman nopeasti. Tässä yksi maukas ja vaivaton vaihtoehto eli spaghetti con salsa di limone.

Spaghetti con salsa di limone

250 g spagettia tai linguinia
80 g rucolaa
sitruunamehua
1 solovalkosipuli murskattuna
1 pieni punainen chili pieneksi pilkottuna
3-4 rkl oliiviöljyä
1 rkl makeaa chilikastiketta
60 g Parmesan-raastetta

Keitä spagetti tai linguini ohjeen mukaan. Spagetteja olen kokeillut erilaisia. Maun ja mielialan mukaan voi aineksia vaihdella vapaasti. Yläkuvassa olevat iloisen kirjavat makaronit vetoavat jälkikasvuun ja maistuvat todella hyviltä!

Laita spagetin kiehuessa rucola, murskattu valkosipuli ja pieneksi pilkottu chili laakeaan tarjoiluvuokaan. Kaada päälle makea chilikastike, oliiviöljy ja sitruunamehu sekä Parmesan raaste ja sekoita ainekset vuoassa kevyesti.


Kaada keitetty pasta rucolan päälle ja sekoita hieman. Mausta seos suolalla ja mustapippurilla. Ripottele pinnalle hieman Parmesan-raastetta ja voilá - ateria on valmis. Tarjolle sopii myös tuore foccaccia.

Naudan sisäfilesuikaleita rucolapedillä mozzarella-kesäkurpitsapaistoksen kera


Tänään valmistin Tagliata di manzoa eli naudasisäfilesuikaleita rucolapedillä ja niiden kera oli kesäkurpitsa-mozzarellapaistosta. Tämä on erittäin mainio yhdistelmä ja hyväksi sekä toimivaksi havaittu maukas ruoka!


Tagliata di manzo

500 g naudan sisäfilettä ohuiksi suikaleiksi leikattuna
oliiviöljyä
sitruunamehua
80 g rucolaa
suolaa ja mustapippuria myllystä

Ensin laitoin rucolat laakeaan vuokaan ja ripottelin myllystä suolaa ja pippuria hitusen päälle. Sitten suikaloin naudansisäfileen ohuiksi suikaleiksi ja maustoin ne toiselta puolelta suolla ja mustapippurilla. Tässä välissä tein kesäkurpitsa-mozzarellapaistoksen ennen kuin paistoin suikaleet pannulla molemmilta puolin. Nostin suikaleet rucolapedille ja kaadoin pannulle hiukan sitruunamehua, jonka kaadoin lihapalojen ja rucolan päälle juuri ennen tarjoilua.




Kesäkurpitsa-mozzarellapaistos

iso kesäkurpitsa ohuiksi noin 0,5 cm viipaleiksi
vehnäjauhoja
1-2 munaa
200 ml tomaattimurskaa
125 g eli pari isoa mozzarellapalloa
pestoa
basilikan lehtiä
oliiviöljyä
suolaa ja mustapippuria myllystä

Leikkaa kesäkurpitsa puolen sentin viipaleiksi. Kasta viipaleet kanamunaseokseen ja sitten vehnäjauhoihin. Paista kesäkurpitsaviipaleet öljyssä molemmin puolin. Laita tomaattimurskaa vuoan pohjalle ja laita 6-8 kpl paistettuja kesäkurpitsaviipaleita tomaattimurskan päälle.


Laita mozzarellaviipale ja basilikan lehti jokaisen kesäkurpitsaviipaleen päälle. Tee sitten toinen kerros ja kolmas, kunnes ainekset on käytetty. Laita noin 200-asteiseen uuniin ja paista noin 10 minuuttia, kun mozzarella on sulanut. Lisää paistamisen jälkeen päälle nokare pestoa ja basilikan lehti ennen tarjoilua.


Laita lautaselle lihaa rucolapedillä ja pari kesäkurpitsa-mozzarellatornia ja sitten vaan nautiskelemaan. Pink-kuohis sopii tähänkin ruokaan ja aurinkoiseen kevättalvipäivään mainiosti : )!

Leppoisaa luistelua

Aina kun lähden luistelemaan, ajattelen, että leppoisasti kiertelen jäädytettyä urheilukenttää ympäri muutaman kierroksen. Sitten kun saan luistimet jalkaan, lähden vauhdilla jahtaamaan kierroksia. ja jossain vaiheessa päätän, että ainakin kymmenen kierrosta kierrän.

Kun kymmenen kierrosta täyttyy aika vikkelästi, ajattelen, että kyllähän tässä vielä muutama menee. Ainakin 15 kierrosta on kierrettävä ja sitten vielä viisi. Se siitä leppoisasta menosta. Hikivana selässä painelen menemään aina 6-8 km, mutta jälkikäteen on kiva fiilis - huolimatta vähemmän leppoisasta menosta : ). Kahdeksan kilsan luistelulenkki tavallisilla kaunoluistimilla menee mukavasti puolessa tunnissa.

sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Muhkeita blinejä alkupalaksi


Pitkästä aikaa kokeilin blinejä. Maku-lehdestä löytyikin kiva ohje. Taikinasta tulee kahdeksan muhkeaa bliniä, kun paistelin taikinan pikkuisella blinipannulla.

Blinit - ainekset

20 g hiivaa
2 dl maitoa
1 dl tattarijauhoja
1 dl vehnäjauhoja
2 keltuaista
1 tl suolaa
2 valkuaista
noin 50 g voita paistamiseen

Ja tarjolle purkki smetanaa, 1 punasipuli ja mätiä oman maun mukaan.

Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitoon ja lisää jauhot, keltuaiset ja suola. Sekoita taikina tasaiseksi ja anna sen hautua pari tuntia lämpöisessä paikassa. Vatkaa keltuaiset kovaksi vaahdoksi ja sekoita se varovasti taikinaan. Paista blinit runsaassa voissa.


Tarjoilin blinit smetanan, punasipulisilpun ja siian mädin kera. Todella herkullista!

Kevättä ilmassa

Kevätaurinko saa lenkkitossuihin kummasti vipinää. Viikon laskettelureissun jälkeen oli taas kiva juostakin, niin ainakin yritän itselleni kovasti uskotella. Onneksi ilmat lämpenivät Suomessa sopivasti. Eilen juoksin kuuden kilsan lenkin ja tänään vitosen. Tahmealtahan tuo juoksu tuntui, mutta ulos oli päästävä.

Aurinko lämmitti jo mukavasti ja välillä pääsi juoksemaan jopa asfaltilla. Nyt on kevät tulossa jo kovaa vauhtia. Loistavaa!

Lenkin jälkeen maistui raclette. Pannulla paistelimme sulassa sovussa sisäfileen suikaleita, sieniä, tomaatteja ja kevään ensimmäiset miniparsat.

 
Ja jälkkäriksi maistelimme tietysti tuota herkullista italialaista omenapiirasta kermavaahdon kera. Pitäähän sitä tankata lenkin jälkeen : )!

Torta di mele - omenapiirakkaa italialaisittain

 
Tammikuun Taste Italiasta löytyi herkullinen omenapiirasohje - Torta di mele. Eikun kokeilemaan, miten kotiherkut pärjäävät Münchenin kahvilatarjonnalle : ).

Torta di mele - ainekset

3 isoa munaa
5 rkl ruokosokeria
1 tl vaniljasokeria
10 rkl sulatettua voita
155 g vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
2-3 omenaa pieninä lohkoina
tomusokeria jäähtyneen kakun pinnalle

Sekoita munat ja lisää joukkoon ruokosokeri sekä vaniljasokeri. Vatkaa noin minuutin verran. Lisää joukkoon voi ja jauhot, kunnes seos on jähmeää. Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun irtoreunavuokaan, joka on halkaisijaltaan noin 23-24 cm. Lisää joukkoon omenakuutiot.

Paista 200-asteisessa uunissa noin 35 minuuttia. Anna jäähtyä vuuassa ja liuta jäähtynyt piirakka tarjoiluastiaan ja ripottele pinnalle tomusokeria.


Tarjoile kermavaahdon tai vaniljajäätelön/-kastikkeen kera. Kakku ei ole kovinkaan makea, mutta kohtuu tuhti herkku kuitenkin. Maukasta tuli ja kannattaa kokeilla : )!