Kinkku-juustopiirakka

Iltapalaksi tein yhtenä iltana pitkästä aikaa kinkku-juustopiirakkaa, joka säilyy mukavasti jääkaapissa 2-3 päivää, joten kerralla ei tarvitse nautiskella koko piirakkaa. Mikrossa piirakkapala lämpiää vaivattomasti, ja se maistuu kuin vastapaistetulta. Raikas salaatti seuralaisena tasapainottaa ateriaa.

Kinkku-juustopiirakka

150 g voita tai margariinia
2,5 dl vehnäjauhoja
1 dl juustoraastetta (esim. Emmental tai Edam)
0,5 dl kylmää vettä

Nypi voi ja jauhot. Lisää joukkoon vesi ja juustoraaste. Levitä pohja voideltuun vuokaan ja paista 200-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Lisää sitten päälle täyte ja paista piirakkaa vielä 20 minuuttia.

Täyte

2,5 dl paksua ruokakermaa
1 rkl vehnäjauhoja
2 munaa
3 dl juustoraastetta
200 g kalkkunaleikettä tai kinkkua kuutioituina ja 2 rkl lehtipersiljaa silputtuna tai 200 g katkarapuja ja tilliä
Ripaus mustapippuria ja valkosipulijauhetta

Vatkaa ensin täytteen kerma, vehnäjauhot ja munat. Lisää sitten loput ainekset joukkoon. Kaada täyte puoliksi paistuneelle taikinapohjalle.

Lohitaskut salaatin ja bruschetan kera

Helpon ja maistuvan aterian saa lohitaskuista. Ostin palan lohta leveästä kohdasta, josta leikkasin kullekin noin 3 cm leveät palaset. Tein kuhunkin syvän viillon, jonne laitoin täytettä. Täytteessä oli Philadelphia-tuorejuustoa muutama ruokalusikallinen, noin 1 dl ranskankermaa, 5 aurinkokuivattua tomaattia pilkottuna,2 rkl  lehtipersiljaa silputtuna sekä ripaus mustapippuria ja suolaa. Sitten vaan lohitaskut 200-asteiseen uuniin noin puoleksi tunniksi.

 
Tarjoilin lohitaskut raikkaan salaatin kera ...

... ja lisäksi tein maukkaita bruschettoja.

Jälkkäriksi nautiskelimme laskiaispullat, joista pitää olla molemmat versiot - sekä mantelimassalla että mansikkahillolla. Mantelimassalla täytetty laskiaispulla on mun juttuni : ).

Lumisotaa ja pulkkamäessä

Talven riemuja on olla lumisotaa ja laskea pulkalla mäessä. Nämä yhdistettynä käyvät hyvin liikunnasta, sillä pulssi nousi ja hikihän siinä tuli, vaikka pakkasta olikin. Maisema kotipihassa on kauniin luminen, mutta lumisodan keskellä sitä ei juuri ehtinyt ihastella : ) - vasta jälkikäteen sisällä. Eli tämän kuvan nappasin ruokailutilan ikkunasta.

Tällä viikolla on muutoin ollut kohtuu kevyt treeniviikko - aamujumpat, yksi vitosen lenkki ja yhtenä iltana lumitöitä. Välillä on ollut kurkku karheana ja tuntunut, että flunssa iskee, mutta ei ihan vielä. Kun nyt vaan pysyisi terveenä ja voisi treenailla jatkossakin. 

Ilta Jedwardin konsertissa teinien kanssa

Ilta Nosturissa teinien joukossa Jedwardin viihdyttäessä ei kuullostanut etukäteen kaikkein houkuttelevimmalta lauantai-illalta, ja oma selvitymisstrategia oli hakusessa pitkään. Konsertti oli loppujen lopuksi ihan viihdyttävä, mutta voisin ehkä ennustaa, etten enää kovin moneen vastaavaan konserttiin osallistu, mutta never say never : ).

Jedwardien konserttia ja jälkikasvun synttäreitä juhlistimme vielä sunnuntainakin. Luonnollisesti kakku koristeltiin tötteröpäiden mukaan.

Toki pöytään mahtui muitakin makeita ja suolaisia herkkuja, joista esimerkkinä lohinapit ja parmesanlastut sekä ruissipsit, joissa oli täytteenä noin 1 dl ranskankermaa ja noin 1/2 dl Phildelphia-tuorejuustoa, lehtipersiljaa silputtuna ja kalkkunaleikepalasia sekä ripaus mustapippuria ja Maldon-suolaa. Päälle ripottelin hiukan ruohosipulia.

Eli päivä oli varsin Happy Jedward Day!

Bocconcini del prete eli miniomeletit

Tuhti, mutta mainio iltapala syntyy miniomeleteista eli italialaisittain aterian nimenä on Bocconcini del prete.

Bocconcini del prete

10 munaa vatkattuna
100 g Parmesania hienoksi raastettuna
150 g kinkkua ohuina viipaleina
150 g Provolone-juusto siivuttuna
Voita paistamiseen

Vatkasin munat ja sekoitin joukkoon Parmesan-raasteen. Paistoin miniomeletit lettupannussa vain toiselta puolelta ja nostin ne uunivuokaan.

Joka toisen päälle laitoin pari viipaletta juustoa ja kinkkua. Sitten nostin toisen miniomeletin kanneksi päälle. Paistoin omeletteja 160-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia, kunnes juusto alkoi sulaa. Omeletit maistuvat parhaimmilta lämpöisinä raikkaan salaatin kera.  

Teinit ja tötteröpäät

Tänään on SE suuri päivä. Ainakin oman teinini mielestä. Eli irlantilaiskaksoset John ja Edward eli Jedward saapuivat aamulla Helsinki-Vantaan lentokentälle, jonne piti tietysti päästä. Ja illalla on edessä konsertti Nosturissa. Ja mitä sitä ei tekisi jälkikasvun pyynnöstä eli eikun yhdessä konserttiin. Joustoa siis riittää ja "Never say never" on jo sisäistetty : ). Saas nähdä, miten ilta sujuu...

Mukaeltu Scaloppine di montagna

Tänään herkuttelin naudan sisäfileellä kasvisten kera eli tein hiukan mukaeltuna Scaloppine di montagnaa. Tätä ruokaa on helppo ja kiva tehdä. Makuhermoja kihelmöivä tuoksu tulee jo valmistusvaiheessa, kun paistinpannulla pehmitän oliiviöljyssä silputtua salottisipulia ja murskattua valkosipulia. Aivan ihana tuoksu : )!

Alkupalaksi napostelin eilen tekemiäni Parmesan-timjamisipsejä, jotka maistuivat tänään todella hyviltä. Eli sipsit kannattaa tehdä ajoissa tarjoilua edeltävänä päivänä.

Scaloppine di montagna neljälle

Noin 1,5 cm paksuinen luomunaudan sisäfile, joka painellaan ohueksi. Yksi file syöjää kohden.
suolaa ja mustapippuria
vehnäjauhoja
4 ohutta Serrano-kinkku viipaletta
3 isoa tomaattia
salottisipuli hienonnettuna
2 valkosipulin kynttä murskattuna
oliiviöljyä
150 g herkkusieniä viipaloituina
2 rkl basilikaa silputtuna
2 rkl tuoretta oreganoa silputtuna
2 rkl lehtipersiljaa silputtuna

Painelin fileet ohuiksi ja ripottelin suolaa sekä pippuria toiselle puolelle. Sitten jauhotin fileet molemmilta puolita ja paistoin ne pannulla. Paistetut fileet laitoin öljyttyyn uunivuokaan. Jokaisen fileen päälle laitoin Serrano-kinkkuviipaleen, tomaattiviipaleita ja pannulla kevyesti pehmitetyn sipuli-sieniseoksen. Pinnalle ripottelin kevyesti vielä suolaa ja pippuria ja lopuksi lisäsin päällimmäiseksi tuoreet yrtit. Sitten peitin vuuan foliolla ja laitoin 170-asteiseen uuniin 15 minuutiksi. Puolessa välissä otin folion pois.

Tarjoilin ruuan keitettyjen miniparsojen ja raikkaan salaatin kera. Erittäin onnistunut kokonaisuus : ).

Sen verran tuhti annos kuitenkin oli, että jälkkäriksi riittivät espresso ja suklaacantuccinit.

Täytettyjä kesäkurpitsaveneitä

Tänään tein ihanan maukkaita täytettyjä kesäkurpitsaveneitä, joista tuli ruokaraadin suosikkeja kertaheitolla. Ja mikä mukavinta, nämä ovat vaivattomia ja yksinkertaisia valmistaa ja riittävät ruuaksi vaikka ihan sellaisinaan.

Täytetyt kesäkurpitsaveneet

2 isoa kesäkurpitsaa puolitettuina ja koverrettuina veneiksi
1 salottisipuli hienonnettuna
oliiviöljyä
3 valkosipulin kynttä murskattuna
noin 120 g tummaa ciabattaa kuutioituna
2 rkl lehtipersiljaa silputtuna
1 rkl sitruunamehua
50 g Parmesan-raastetta
50 g pinjansiemeniä kevyesti paahdettuna
1 muna
suolaa ja pippuria myllystä

Ensin leikkasin kesäkurpitsveneet uunivuokaan. Sitten paahdoin pinjansiement ja kaadoin kulhoon, jonne lisäsin leipäkuutiot, lehtipersiljan, Parmesanin, sitruunamehun sekä öljyssä, pannulla kevyesti paisteut, pehmitetyt sipulit. Lopuksi sekoitin joukkoon yhden munan ja maustoin seoksen. Sitten täytin kesäkurpitsaveneet ja päälle sirottelin vielä Parmesan-raastetta.

Paistoin kesäkurpitsaveneitä 200-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia. Nautin tämän herkun uunilohen kanssa. Kana tai raikas salaatti toimisi varmasti vieläkin paremmin tämän ruuan seuralaisena. Tänään piti kuitekin saada aikaan tuhti ateria lumitöistä toipuakseni.

Jälkkäriksi riitti tuplaesperesso ja pala tummaa suklaata.

Alkupalana Cialde di parmigiano e timo

Tänään tein alkupalaksi timjamilla maustettuja Parmesan-sipsejä eli Cialde di parmigiano e timo. Eli ensin raastoin Parmesania hienoksi raasteeksi noin 120 grammaa. Sitten sekoitin juuston joukkoon noin 3 teelusikallista tuoreen timjamin lehtiä. Seuraavaksi tein juusto-timjamisekoituksesta pienet keot leivinpaperille. Eli laitoin yhden ruokalusikallisen seosta pellille ja muotoilin siitä pyöreän.

Paistoin juustokekoja 180-asteisessa uunissa 10 minuuttia. Annoin sipsien jäähtyä ja sitten irrotin ne leivinpaperilta.

Näiden pitsisten juustosipsien maku paranee entisestään, kun malttaa odottaa seuraavaan päivään.

Välipalaksi ja makean nälkään

Nyt on pari viikkoa takana ilman karkkia - paria pientä poikkeusta lukuunottamatta : ). Yllättävää kyllä, mutta ei ole juuri makeaa edes tehnyt mieli. Pari kertaa olen ottanut tummaa suklaata pari palaa. Varauduin kuitenkin siihen, että välillä olisi kiva ottaa jotakin pientä naposteltavaa, joten kaapissa on aina oltava jotakin hyvää, oli karkkilakossa tai ei. Päätin samalla vertailla suklaalaatuja, ja tässä kisassa voiton vei selkeästi Fazer.

Kaapista löytyy myös pellavalakupussi. Tänään maistoin pari lakua ja ihan ok tavaraa.

Trailmix-pussi on todella mainio välipala ja samalla makean korvike. Siinä on kaakaonibsejä, gojimarjoja, manteleita, mulperimarjoja sekä kuorittuja hampunsiemeniä. Päivä annostus on 15-50 g. Niistä saa yllättävän paljon lisäenergiaa päivään!