torstai 21. lokakuuta 2010

Syksyn kasvisherkkuja kesäkurpitsasta - Zucchini ripieni


Zucchini ripieni eli juustotäytteiset kesäkurpitsat ovat ihanan maukas lisä esimerkiksi kanan kanssa tai pikkunälkään ihan sellaisenaan. Tätä varten tarvitaan neljä keskikokoista kesäkurpitsaa, jotka halkaistaan puoliksi pitkittäissuunnassa. Sisus koverretaan pois lusikalla tai veitsellä, jotta saadaan täyte mahtumaan mukaan. 


Täytteeseen sekoitetaan keskenään 200 g vaaleaa, tuoretta leipää kuutioituina, noin 80 g kalkkunaleikettä, 2 munaa, 80 g Parmesan-raastetta sekä ripaus mustapippuria. Jos täyte tuntuu liian kuivalta, siihen voi lisätä vielä yhden munan. Tai jos se on liian vetinen, lisää leipäkuutioita.
Sitten täyte jaetaan tasan kesäkurpitsapuolikkaille. Lusikalla tai sormin - miten vaan helpoimmin sujuu : ). Laita puolikkaat öljyttyyn uunin kestävään vuokaan ja paista niitä 180-asteisessa uunissa 20-25 minuuttia.

Tarjolle kesäkurpitsoiden kanssa voi laittaa kanaa ja salaattia. Ja lasillinen kuohuviiniä sopii tähän mainiosti. 

Italialaista riisikakkua - Torta di riso salata


Lyhyen lomamatkan jälkeen oli taas kiva päästä omaan keittiöön kokkailemaan. Ja mikä parasta uusi Taste Italia odotteli herkullisine resepteineen. Ensimmäiseksi kokeilin riisikakkua eli Torta di riso salata. Meillä ei risottoa ole juuri tehty ja niinpä päätin kokeilla risottoa ensin kakkuna : ), joka sopisi vaikka mukaan piknikille.

Laitoin kattilaan 150 g Arborio-riisiä ja noin 8 dl kanalientä. Keitin noin 10-12 minuuttia, kunnes riisi oli hiukan pehmennyt. Sitten otin kattilan liedeltä ja annoin riisin hiukan jäähtyä.

Riisin kiehuessa rasvasin kakkuvuoan, joka on halkaisijaltaan noin 24-25 cm. Itse käytän irtopohjavuokaa, jolloin reunukset on helppo irroittaa ja vuoan alusta voi jäädä kakun alle tarjoiluastiaan. Ripottelin mannasuurimoita vuokaan rasvan päälle, jotta kakku irtoaisi vuoasta helpommin.


Lisäsin riisin joukkoon seoksen, jossa on 6 munaa vatkattuna, 150-200 g mozzarellajuustoa pieninä palasina, 75 g Parmesan-raastetta ja 5-6 tomaattia pieniksi kuutioiksi pilkottuna (siemenosaa en käyttänyt). Maustoin seoksen suolalla ja mustapippurilla. Sekoitin ainekset ja kaadoin vuokaan. Lisäsin päälle kirsikkatomaattia ohuina viipaleina. Paistoin kakkua 30-35 minuuttia 180-asteisessa uunissa.

Kakun seuraksi tein salaatin, jossa oli jääsalaattia ja rucolaa sekä tomaattia ja rypäleitä. Salaattikastikkeeseen laitoin 1 rkl pestokastiketta, 2-3 rkl oliiviöljyä, 2 tl sitruunamehua ja 2 tl hunajaa.


Ensityrmistyksen jälkeen ruokakriitikkoni kuitenkin päätyivät siihen, että tätä tehdään toistekin : ). Kakku oli sen verran iso, että siitä riitti myös seuraavaan päivään ja siitä sai oivan aterian lämmittämällä sitä mikrossa hetken.   

keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Shoppailua ja sushia Münchenissä - päivä 3


Runsaan aamiaisen jälkeen päätimme nauttia rauhassa Baijerin pääkaupungin vieraanvaraisuudesta. Hotelli on noin 10 minuutin kävelymatkan päässä Münchenin keskustasta, joten tänään emme kurittaneet Kiaa autobaanalla, ja se sai rauhassa jököttää hotellin parkkihallissa.

Nautimme suunnattomasti kaupungin tunnelmasta; Münchenissä on vaan sitä jotakin ja tänne on aina kiva palata. Keskusta on mukavan kompakti ja täynnä mukavia putiikkeja, kahviloita ja ravintoloita. Kulttuuritarjontaakin olisi joka lähtöön, mutta tänään vain kuljeskelimme keskustaa ristiin rastiin ja nautimme olostamme.  

Matkan varrella on tuttu, pieni sisustuskauppa Butlers, josta lähtee matkaan pari kirjaa, lahjatarvikkeita ja kumiankkoja täydentämään kokoelmaa. Kirjat ovat uskomattoman edullisia täällä - esimerkiksi Jamie Italiassa kirja maksaa vain 24,90 €, kun se Suomessa maksaa yli 40 euroa. Myös moni muu tavara on selkeästi edullisempaa ja se tarjonnan määrä... Saksassa on massaa niin paljon, joten valikoimat kaikissa asioissa ovat hyvin kattavat ja laajat.




Puolilta päivin piipahdamme Cafe am Marienplatziin, jossa nautimme kaakaota, omenamehua, jäätelöä ja Apfelstrudelia - und natürlich mit Schlagsahne. Lomalla saa ja pitääkin nautiskella : ). Kahvilassa tutustuimme pohjoissaksalaiseen pariskuntaan ja jutustelimme mm. Suomen ja Saksan eroista - auf Deutsch.



Sitten jatkoimme taas shoppailua kaikessa rauhassa. Löysimme lisää Nici-tuotteita ja täydensimme kantamuksiamme syksyn asusteilla ja lisäksi löysin myös kauniin sormuksen, joka lähti sekin matkaan. Pia rennt -kenkäkauppa on aivan ihastuttava ja sieltä löytyi mukaan uudet saappaat. Kengät ovat lähes poikkeuksetta italialaisia, mutta mielestäni kuitenkin kohtuuhintaisia.


Myöhäisen lounaan nautimme tutussa japanilaisessa Shoya-ravintolassa, jonka ikkunoista oli suora näköala balettisaliin ja menilläoleviin harjoituksiin. Sushit olivat jälleen niin ihania, että olivat viedä kielen mennessään. Ruuan jälkeen yritimme tehdä lähempää tuttavuutta balettisaliin, mutta tila oli kuulemma yksityisaluetta, jonne meitä vieraita ei päästetty eteisaulaa pidemmälle.



Vielä muutama putiikki läpi - luonnollisesti mukaan mahtui vielä pari FC Bayern München faniliikettä : ) ja upea Swatchin liike. Kukkakauppojen syysvärit loistivat kauniisti. Kunpa voisi viedä kotiin kauniin syysistutuksen - no kassien määrä ratkaisi eli kukat jäivät kauppaan. Sitten reippailimme takaisin hotellille kantamuksiemme kera.



Marjasmoothien ja hedelmäsalaatin avulla tankkasimme energiaa ja ihastelimme ostoksiamme ja hiukan huolestuneina pohdimme, miten ihmeessä saamme ne kaikki mahtumaan kolmeen matkalaukkuun, jotka olivat jo tullessa aika täynnä. No, ensin kuitenkin nautimme ja rentoudumme hotellin sauna- ja allasalueella ja vasta sitten illan päätteeksi pakataan. Ja hyvin ne mahtuivat, mutta onneksi jätimme ne pari kilon pussia espressopapuja ostamatta ja syysistutuksen : ).

Loistoreissu kaiken kaikkiaan! Tänne tullaan helmikuussa uudestaan laskettelureissun lopuksi!

Täältä tullaan Legoland - päivä 2


Toisen matkapäivän aamusta varustauduimme viettämään ulkona koko päivän eli ajoimme Münchenistä reilut sata kilometriä länteen Günzburgiin, jossa on Saksan Legoland. Mittarissa +12 astetta ja puolipilvistä ja aurinkokin yritti välillä pilkistellä, mutta lämpimäksi ei säätä enää voi kehua : ).

Alkumatkasta oli mielenkiintoista valita reitti Münchenin keskustan ohi Stuttgartiin johtavalle moottoritielle. Autossa oli kaksi navigaattoria, joka yrittivät ohjata täysin päinvastaisiin suuntiin. Kumpaa uskoa??? Onneksi tienviitat tulivat apuun ja en piitannut enää naigaattorien ohjeista, vaan valitsin kolmannen reitin ja hyvin päästiin perille : ).

Moneskohan kerta tämä on, kun vierailemme Saksan Legolandissa, no - lähes vuosittain olemme puistossa joka tapauksessa käyneet. Puisto on koko perheen suoksikki ja vieläkään ei kyllästytä. Syksy on maino aika vierailla Legolandissa, sillä jonottaa ei juuri tarvinnut ja autonkin sai lähelle pääporttia.

Puistossa oma Halloweenland

Puisto oli koristeltu Halloween-teemaan, mikä toi jälkikasvulle hieman sydämentykytyksiä.



Halloweenlandissa oli siellä täällä isoja hämähäkkejä, tarantelloja, lepakoita, noitia, pääkalloja, muumioita ja rottia sekä isoja kurpitsoita. Rotat ja hämähäkit olivat jopa valloittanneet linnan!



Legolandissa on paljon nähtävää ja koettavaa, kuten muun muassa vuoristoradat, Monster Trucks, Sea Life ja vesiskootterit ja paljon, paljon muuta. Monessa laitteessa käytiin useaan kertaan, kun aikaa ei kulunut jonottamiseen : ).


Legominiatyyrikaupungit ja rakennelmat jaksavat myös aina ihastuttaa yhtä paljon. Edellisenä päivänä kävimme aidolla Allianz Areenalla ja nyt näimme areenan legopaloista rakennettuna. Viime kesän vierailu Venetsiassa palasi aidosti mieleen, kun näki kaupungin uudelleen miniversiona. Frankfurtin businesskaupunki ja lentokenttä olivat myös upeasti toteutettu, kuten myös Neuschwansteinin linna Füssenissä.


Näistä rakennelmista innostuneina Lego-tehtaassa sitten kuluikin taas hieman aikaa, kun siellä rakennettiin omat figuurit ja ostettiin uusia legopalikoita kotiinviemiseksi. Tavoitteena oli rakentaa oma Lego-City olohuoneeseen.


Vietimme puistossa todella hauskan päivän. Kuuden tunnin vierailun jälkeen olimme kuitenkin valmista tavaraa paluumatkalle takaisin kohti Müncheniä.


Auf wiedersehen Legoland! Tänne tullaan varmasti taas uudestaan: )!

Hotellilla vietimme rentouttavan illan sushia nauttien ja uima-altaassa polskien : ). Lipsahdimme samantien Saksan aikaan ja nukkumaan päästiin vasta klo 23.00. Yöuni maistui kaikille hyvin pitkän päivän jälkeen.



tiistai 19. lokakuuta 2010

Syyslomailua Saksassa ja jalkapallon hurmaa "Mia san mia" - päivä 1


Tämän vuoden syyslomalla lensimme minilomalle Müncheniin. Lentokentältä saimme auton alle tai no paremmin ilmaistuna -  jonkin sortin kulkuvälineen. Saksan autobaanalla Kia Ceed SW 1,4 osoittautui varsinaiseksi nuhapumpuksi. Kyllä sen sai juuri ja juuri kulkemaan 160 km tunnissa, mutta kovempaa sillä ei suoraan sanoen huvittanut ajella. Olisipa alla ollut joku hivenen sporttisempi menopeli. Kaikesta huolimatta oli vapauttava tunne huristella autobaanalla, kun tiesi, ettei sakkoja tarvitse pelätä. 
Münchenin lentokentältä ajelimme yhdessä hujauksessa Ingolstadtiin Audi-kaupunkiin, jossa näin toinen toistaan iloisemman värisiä Audeja. Oli pirteän keltaista ja limen vihreätä. Audi-kaupunki on kuuluisa myös hienosta outlet-alueestaan eli Ingolstadt Villagesta, jonne siis suunnistimme shoppailemaan. Takit jäivät autoon, kun aurinko paistoi ja mittarissa oli +14 astetta. Vau, mikä aloitus lomalle!

Muhkea Allianz Areena

Shoppailun jälkeen istahdimme taasen vuokrakulkuvälineeseemme ja huruttelimme baanaa pitkin Müncheniin. Baanan varrella paistatteli yksi maailman komeimmista jalkapalloareenoista eli Allianz Areena. Nopeasti teimme muutoksen matkasuunnitelmaan ja sujahdimme vauhdilla rampista alas katsomaan huikeaa areenaa lähempää.

Ensitöiksemme nautimme myöhäisen lounaan areenan ravintolassa. Ei hassumpi ruoka tällaisessa paikassa, jossa odotin lähinnä pikaruokaa, mutta ravintola oli ihan kelpo ruokapaikka. Sitten lähdimme areenalle 75 minuutin kiertokäynnille oppaan johdolla.


Areenalla on 66 000 istumapaikkaa ja sinne mahtuu kaiken kaikkiaan 70 000 katsojaa. Ja kun kotijoukkue pelaa kentällä, on areena aina täpötäynnä. Opas kertoi, ettei ottelun aikana turhaan kannata kaverille jutella, sillä ei hän kuitenkaan mitään kuulisi. Meteli on korvia huumaava, kun FC Bayern München -fanien Mia san mia -huudot kaikuvat kattilassa.


Areenalla pelataan vuosittain 40-60 peliä ja se on luonnollisesti FC Bayern Münchenin kotikenttä. Kentän valotaulut ovat kooltaan sata neliötä ja yksi kaiutin katossa painaa tonnin ja niitä on siellä useampi kymmen. Katsomon jyrkkyys on samaa luokkaa kuin Garmisch-Partenkirchenin mäessä. Huikea rakennelma kaiken kaikkiaan.


Pääsimme katsomaan kierroksen aikana muun muassa FC Bayern Münchenin joukkueen pukuhuonetta, vip loungeja, lehdistöhuonetta ja fanitiloja. Kierroksen aikana alkoi minuunkin tarttua pikku hiljaa FC Bayern München -huuma. Paras pelaaja on tietysti Thomas Müller. Huuma jatkui koko loman ajan, ja FC Bayern München fanikauppoja tuli kierrettyä useampi : ).


Illan päätteeksi hurautimme tuttuun ja hyvätasoiseen Novotel City -hotelliin, joka on kävelymatkan päässä Münchenin keskustasta. Hotellihuoneemme alkoi jo ensimmäisenä päivänä täyttyä Nici-tuotteista sekä iloisen punaisista FC Bayern München -fanituotteista.



Pappa di Pomodoro - toskanalainen keitto arkeen

Löysin Taste Italia -lehden blogivinkeistä toskanalaisen leipä- ja tomaattikeitto-ohjeen. Oikealta nimeltään keitto on italialaisittain Pappa di Pomodoro. Ohje oli helppo ja yksinkertainen, ja koska ainekset sattuivat tällä kertaa olemaan valmiina, niin ei muuta kuin kokkailemaan : ).

Laitoin isoon kattilaan 0,6 dl oliiviöljyä. Jos ihmetyttää, miksi juuri tarkalleen 0,6 dl, niin se johtuu siitä, että ohjeessa oli käytetty mittayksikkönä amerikkalaista cup-yksikköä. Eli yksi cup on yhtä kuin 2,36 dl, joten ohjeen 1/4 cup vastaa 0,59 dl:aa. Mutta takaisin keiton valmistukseen...

Oliiviöljyn joukkoon lisäsin yhden solovalkosipulin murskattuna. Kuumensin öljyä ja valkosipulia pari minuuttia. Sitten lisäsin joukkoon 0,6 dl basilikaa silputtuna sekä 3 isoa tomaattia pilkottuna - pilkkoessa poistin tomaattien siemenosat, joita en käyttänyt keittoon. Annoin seoksen kiehua keskilämmöllä kymmenen minuuttia.

Sitten lisäsin joukkoon 9,5 dl kuumaa lihalientä. Keittoon voi käyttää esim. liha- ja kanaliemen sekoitusta, tai miksei myös kasvislientä. Lisäsin joukkoon samalla myös 9,5 dl Campaillou-leipää kuutioituna, kun sitä sattui pakastimesta löytymään. Laitoin joukkoon myös ripaukset Maldon-suolaa ja mustapippuria myllystä. Sekoitin ainekset keskenään ja laitoin kannen päälle. Annoin keiton kiehua 45 minuuttia.

Sillä välin kun, keitto porisi liedellä, tein lisukkeeksi nakkikolmioita, koska en suoraan sanoen ollut varma keiton saamasta suosiosta. Nakkikolmiot lieventäisivät asiaa kummasti. Niiden ohje löytyy syyskuun lopulta tästä blogista.

Kun keitto on kiehunut kolme varttia, otetaan kansi pois ja annetaan keiton kiehua vielä viitisen minuuttia. Ja sitten vaan keitto lautasille ja nautiskelemaan : ). Keittoon voi lisätä kevyesti oliivöljyä ja pinnalle voi ripotella tuoretta basilikaa ja parmesan raastetta. 

Pakko myöntää, ettei keitto näytä kovin hemaisevalta. Mutta maku ei ole lainkaan hassumpi, kun tietää, mitä aineksia keitto on syönyt. Ensimmäinen kommentti omilta ruokakriitikoilta oli: "Karmean näköistä". Maistettuaan keittoa tuomiot lievenivät. Sanoisin, että ihan maukasta ja syötävää arkista maalaiskeittoa.

maanantai 11. lokakuuta 2010

Kauraomenahyvettä ja kuppi kuumaa teetä

Pitkästä aikaa tein kauraomenahyvettä, joka on makea jälkiruoka, joka ei yksinkertaisesti voi mennä pieleen kokemattomaltakaan kokilta. Syksyllä kotimaisista omenista saa montaa erilaista herkkua, vaikka parhamillaan ne taitavat olla sellaisinaan.

Eli ensin laitoin voideltuun vuokaan viisi isoa, hapahkoa omenaa lohkoina. Omenat voi kuoria, jos haluaa. Omenalohkojen päälle ripottelin kevyesti kanelia ja sokeria.

Omenien päälle tulee kaurahiutaleseos. Eli sulatin kattilassa noin 75 g voita ja joukkoon laitoin 0,5 dl sokeria ja 2 dl kaurahiutaleita. Sitten sekoitin ainekset keskenään ja levitin seoksen tasaiseksi omenoiden päälle vuokaan.

Paistoin omenahyvettä 200-asteisessa uunissa puolisen tuntia. Helppo ja makoisa jälkkäri nopeasti! Se kannattaa tarjoilla lämpimänä esimerkiksi vaniljajäätelön, vaniljakiisselin tai kermavaahdon kera. Tällä kertaa nautin hyveen jäätelön ja kuuman teen kanssa. Namia!

Lohta hedelmäisen salaatin kera

Tänään piti päästä ruuanlaitossa helpolla, kun olo oli hitusen kuumeinen. Niinpä laitoin lohimedaljongit nopeasti marinadiin, johon laitoin 0,5 dl sitruunamehua, 3 rkl soijaa ja saman verran hunajaa sekä Maldon-suolaa ja pippuria myllystä. Sitten annoin kalojen maustua puolisen tuntia ennen grillausta.

Lohen kanssa tein sieviä mozzarella-basilika-tomaattipaloja. Eli mozzarellajuusto leikataan viipaleiksi ja viipaleiden päälle laitetaan basilikan lehti kokonaisena ja sen päälle kirsikkatomaatin puolikas. 

Lisäksi tein hedelmäisen salaatin, johon tuli villirucolaa ja tammenlehtisalaattia sekä yksi nektariini, viinirypäleitä ja kirsikkatomaatteja.

Kokonaisuus oli kivan kevyt, joka olisi kesällä toiminut hyvin. Nyt tosin kuului kommenttia, etteikö tällä kertaa ollutkaan mukana mitään lämmintä lisuketta, kuten esimerkiksi riisiä. No, sitähän olisi voinut keittää, mutta hyvin pärjättiin näinkin : ). Näin syksyn tullen tuntuu, ettei salaatti pelkästään riitä, vaan mukaan pitää saada tuhdimpaa tavaraa.

No, jälkiruoka hiukan kompensoi muutoin kevyttä ateriaa.

sunnuntai 10. lokakuuta 2010

Slow life -flow!

Nyt syyslomalla on aika kulunut niin vikkelään, että pitää oikein pysähtyä miettimään, mistä kaikesta olenkaan ehtinyt nautiskella - golfin lisäksi : ), joka on aikamoinen aikasyöppö, jos tuosta näkökulmasta asiaa pohtii. Parasta tässä lomassa on ollut se, ettei ole juuri kelloa tarvinnut vilkuilla ja itselle on ollut kerrankin aikaa. Kiirettä on riittänyt lomasta huolimatta, mutta siten, että kaikki tuntuu olevan harmonisessa tasapainossa. Olen ihan Flow-fiiliksissä!

Stockmannin Hullujen Päivien vilskeessä minut pysäytti hylly pokkareita, jossa yhden pokkarin kannessa luki kutsuvasti SLOW - Elä hitaammin! Eli kirja on kai tarkoitettu meille vauhtisokeille ja malttamattomille. Se täytyi ottaa matkaan.

Nykykulttuuri suosii nopeita ja tehokkaita. Vauhti sen kuin tuntuu kiihtyvän. Mutta minkä kustannuksella? Kuinka osaisi kiireen keskellä hidastaa hieman ja nauttia juuri siitä hetkestä, eikä vain kiitää vauhdilla eteenpäin. Gandhi onkin todennut, että Elämässä on kyse enemmästä kuin vain mahdollisimman suuren nopeuden tavoittelusta. Täytyy lukea kirja ja katsoa, löytyisikö sieltä lisää vinkkejä Flow-fiiliksiin : )!