Pizza-päivä

Tänään kokeilin Taste Italia -lehden pizzaohjetta. Tein taikinan kuten ohjeessa neuvottiin. Ainoastaan täytteiden osalta tein pieniä sovelluksia. Laitoin luumutomaattiviipaleita taikinapohjalle, pannulla kuivattuja punasipulisuikaleita tomaatin päälle, sitten sieniviipaleita, tuoretta valkosipulia, oreganoa, ricotta-juustoa sekä mozzarellapallosta siivuja päälle ja lopuksi pieni loraus oliiviöljyä. Ohjeessa mainittu veskrassi jäi pois.

Sitten vain 250-asteiseen uuniin noin 15-20 minuutiksi. Tuoksu sekä näky oli herkullinen, ja koristelin valmiin pizzan vielä tuoreella basilikasilpulla.

Lähes syöksyin pöytään herkuttelemaan. Olin odottanut tätä herkkua jo pitkään. Suureksi yllätyksekseni pizza oli makuuni aika mauton. Tosin jälkikasvu ylisti, ettei ollut parempaa pizzaa koskaan syönyt : ). Entisenä latinan lukijana voi todeta, että De gustibus non est disputandum eli makuasioista ei sovi kiistellä.

Täytyy kuitenkin myöntää, että parempaakin pizzaa olen itse syönyt. En laita sen tarkempia ohjeita tähän, ettei muiden tarvitse pettyä. Taikina oli mielestäni hiukan liian pullamössömäistä. Ainekset ja täytteet olivat ok, kunhan mausteita olisi hiukan lisää. No tuli pizza kuitenkin syötyä, mutta korkeat odotukseni eivät täysin täyttyneet. No toisella kertaa sitten.

Huonoimman pizzani olen syönyt - tai lähinnä maistanut Australiassa Surfers' Paradisessa. Ravintolan nimeä en enää muista, mutta pizza palautui keittiöön ensimmäisen maistiaisen jälkeen ja toista tilalle ei pystynyt enää ottamaan. Parhaat pizzat puolestaan olen syönyt Nizzassa. Saa nähdä, viekö Italia voiton, kun pian pääsen sinne maistelemaan paikallisia herkkuja.