Taste Italia - Insalata di patate

Kävin ruokaostoksilla ja samalla mietin, mitä kesäisen kevyttä voisin tällä kertaa kokeilla. Pienen vaeltelun jälkeen huomasin ruokalehtihyllyn. Sieltähän voisi löytyä uusia ideoita. Ja mikä loistava keksintö onkaan laittaa erilaisia ruokalehtiä ruokaosastolle tarjolle! Nappasin Taste Italia -lehden hyllystä, sillä nyt olisi hyvä sauma tutustua italialaiseen keittiöön ennen muutaman viikon päästä lähestyvää Italian matkaa. 

Samantien aukesi sivu, jossa oli herkullinen kuva italialaisesta perunasalaatista, ja niin lähti lehti matkaan. Vilkaisin nopeasti, että ostoskorissani oli tarvittavat ainekset ja eikun kokkaamaan.  

Pilkoin kilon verran isoja uusia perunoita lohkoiksi uunipannulle. Päälle ripottelin Maldon-suolaa ja pippuria sekä lorautin oliiviöljyä päälle. Sitten laitoin perunat 200-asteiseen uuniin 40 minuutiksi.

Sillävälin tein salaattipedin laakealle vadille. Siihen tuli kolmea erilaista salaattia - jää-, coctail- ja lehtisalaattia. Pilkoin joukkoon rasiallisen kirsikkatomaatteja, yhden punasipulin ohuina suikaleina sekä pari kourallista basilikanlehtiä silputtuna.

Sekoitin joukkoon perunalohkot. Ja päälle lorautin kastikkeen, johon tuli 2 rkl oliiviöljyä, 1 rkl balsamicoa, 1 valkosipulin kynsi pilkottuna, suolaa ja pippuria. Koko komeuden päälle raastoin parmesania kourallisen.

Lämmin salaatti on aivan ihastuttava kesäruoka ja hiveli makuhermojani niin, että siitä tuli yksi suosikeistani kertaheitolla.

Ja turha ehkä mainita, mutta Insalata di patate suorastaan kaipaa seurakseen lasillista kuohuvaa. Tällä kertaa tarjolla oli Carringtonia. Hmmmm..... nautinnollista viikonloppua! Tätä kannattaa kokeilla.

Shape your body for the summer

Tällä koiranilmalla (eli sataa vettä ja lämpöasteita huikeat 11) ei lenkillelähtö juuri innosta, joten onneksi jumppa-dvd-kokoelma on kohtalainen ja joka lähtöön löytyy sopiva ohjelma.

Tällä kertaa kokeilin huhtikuun Shape-lehden mukana tullutta noin 45 minuutin ohjelmaa, jossa käydään läpi peppu, vatsa ja jalat. Puolen tunnin lihaskunto-osuuden jälkeen on vielä noin vartin pituinen fat burner -osio. Viereinen kuva on dvd:n lämmittelyosiosta. Ei hassumpi ohjelma, mutta kyllä paljon mieluummin kuluttaisin kaloreita vihreällä greenillä kuin olohuoneen parketilla.

Shape-lehdessä oli dvd:n lisäksi taas tosi mainioita viime hetken spurttiohjeita kesäkuntoon pääsemiseksi. Täytyy ensi viikko aloittaa taas uudella ohjelmalla, sillä kesälomahan lähestyy suorastaan vauhdilla. Ja bikinikunnossa ei ihan vielä olla. Pitäisi varmaan jättää nuo suklaakeksit ja muut namit tässä vaiheessa pois. Saattaisi hiukan auttaa rantakuntoon pääsyssä : )!

Toisaalta silloin kuin liikkuu tarpeeksi, voi kohtuu rauhassa nautiskella, mitä haluaa, kun perusruokavalio on kunnossa.

Valkoista parsaa lohen seuralaisena

Valkoista parsaa löytyi vielä hyvin kaupan vihannesvalikoimista ja siitä saikin mukavan kevyen seuralaisen lohelle näin arki-iltana. Valkoiset parsat pitää aina kuoria ja niin nytkin. Keitin niitä hieman kauemmin kuin niiden vihreitä sukulaisia eli noin 14 minuuttia. Tein niiden seuraksi sitruuna-aiolin. Lohen marinoin sitruunamehu-soijamarinadissa ennen grillausta. Lohen seurana oli salsa verdeä, jonka olin valmistanut jo viikonloppuna.

Ja lisukkeena oli vielä salaattia, jossa oli tavallista lehtisalaattia ja jääsalaattia sekä kirsikkatomaatteja puolitettuina, kevätsipulia pieninä suikaleina ja tummia rypäleitä. Annoksen kruunasi kotimainen mansikka, joka sopii näin "kesällä" mainiosti myös pääruokaan.

Mukavan aterian kruunasin suklaakekseillä ja kupillisella mustaherukkateetä. Tähänkin olisi niin hyvin sopinut lasi kuohuviiniä ja teen tilalle kuppi espressoa, mutta eihän sitä näin arki-iltana voi aina juhlistaa kuoharilla, vaikka tänään siihen ehkä syytä olisi ollutkin : ).

Lohileipää pikkunälkään

Graavilohta ja luomuruisleipää - voisiko olla herkullisempaa yhdistelmää pikkunälkään. Se sopii tilanteeseen kuin tilanteeseen ja sopii hyvin Pinkin seuraan. Siihen voi hyvin myös yhdistellä muuta kesäiltaan sopivaa naposteltavaa.

                                                                                         

Golfkausi alkoi

Rangella pallo lensi taas sen verran hyvin pitkän talven jälkeen, että pakkohan sitä oli päästä korkkaamaan kausi ihan kentälle saakka. Jälkikasvu innostui matkaan, ja eilen lauantaiaamuna suuntasimme kesäretkemme Rönnäsin uudelle kentälle. Aamusta aurinko paistoi ja välillä helotti todella kuumasti, mutta minusta liian kuuma on parempi kuin kylmä. Kohmeessa pelaaminen ei ainkaan minua innosta.

Rönnäsin kenttä on helppo ja sopii hyvin kauden avaukseen. Myönnettäköön, ettei kaikki aivan suunnitelmien mukaan sujunut, mutta pääasia oli, että oli mukavaa ja sain tuloksen jokaiselta väylältä. Avaukset draiverillakin löytyivät kahden ensimmäisen väylän jälkeen. Pari palloa hävisi veteen ja yksi katosi pitkään ruohikkoon, joten järvipalloja ilmeisesti pitää suosia vielä vähän aikaa : ).

Rönnäsin kentällä oli mukavan rauhaisaa pelata ja ehdimme välillä jopa ihastella voikukkakeitaita väylien välillä.

Tästä se golfkausi lähtee...

Aussit yllättävät iloisesti

Australialaiset osaavat yllättää iloisesti. Yellowglen Pink -kuohuviini on pirteä tuttavuus kesäpäivän ruokaherkkuihin. Normaalisti olen kiertänyt kaukaa Rose-tyyppiset kuohuviinit, mutta tätä Pinkiä jostain syystä innostuin kokeilemaan. Eikä tämä tuttavuus jää varmaankaan tähän : ).

Se on mukavan ryhdikäs eikä lainkaan liian makea. Viinitalo on saanut Yellowglen-nimensä kultakaivoksesta, joka sijaitsi ennen talon nykyisten Pinot Noir -köynnösten paikalla. Tuottaja Ian Homesin 1971 perustama Yellowglen on muuten Australian menestynein kuohuviinimerkki.

Laventelit ruukuissaan

Puolentoista viikon kesäkelit ovat pitäneet minut pois blogin äärestä. Kun aurinko paistaa ja säät lämpenevät, laajenee reviiri automaattisesti pihalle. Oman pihan terassit kutsuvat heti säiden lämmettyä, ja istutukset sekä muut puuhat pihamaalla eivät juuri jätä aikaa muulle. 

Jos tulee oikein huippuhyvä kesä, jäänee tämäkin blogi kesälaitumille odottelemaan pilvisäitä. No saa nähdä, kuin käy... Monenlaista säätä on tällekin kesälle ennustettu. Tänään pilvet taas ilmestyivät, ja minä päädyin tietokoneen ääreen päivittämään blogia.

Tällä välin - eli viimeisen puolentoista viikon aikana - on ruukkuihin istutettu erilaisia kukkaistutuksia ja ryhmiä sekä maahan on laitettu yksi puuvartinen mustaherukka ja luumupuu.

Rakastan laventelia ja sitä on lähes joka ruukussa. Vuori- ja ketoneilikka ovat myös suosikkejani. Salvia on ruukussa uusi tuttavuus. Lobelia on myös kaunis koko kesän kukkiva suosikkini. Muratti on kiva lisä ruukuissa, ja se kestää pitkälle syksyyn. Sitä on tosin turha istuttaa syksyllä maahan, mutta laventelit, salviat, vihmat ja neilikat saavat talvehtia maassa. Ja niin niitä voi ihastella taas seuraavana kesänä.

Ja koska ruukkuja riittää isolla terassilla ja koska terasseja on useita, pääsevät kaikki suosikkini mukaan. Katsotaan, miten ne jaksavat painia koko kesän aurinkoisilla terasseilla.

Aikaisin aamulla käyn usien terassien istutukset läpi ja ihastelen, kuinka nopeasti nupuillaan olleet laventelit ovat lähteneet kasvuun. Kesä on ihanaa aikaa!!!  

 

Grillattua lohta suussa sulavan salsa verden kera

Pakko kehua tämäniltaista ruokaa jo tässä vaiheessa, kun olen juuri maistellut tämänkertaista herkkua. Vieläkin ihan kutkuttaa suussa sulava salsa verde -kastike grillatun lohen ja uunissa paistettujen lohkoperunoiden kera. Lisukkeina oli myös ranskankermaa ja vihreä salaatti, joka piristi ateriaa mukavasti.

Eli ensin irrotin nahan lohipalasesta, joka painoi reilut 700 grammaa. Sitten leikkasin siitä paksuhkoja suikaleita, jotka laitoin maustumaan puoleksi tunniksi marinadiin, jossa oli 0,5 dl sitruunamehua, 3 rkl juoksevaa hunajaa, 3 rkl soijakastiketta, ripaus Maldon-suolaa ja mustapippuria.

Sitten pesin reilun kilon uusia perunoita. Päädyin espanjalaisiin isokokoisiin perunoihin, joista sai leikattua isoja lohkoja. Suomalaiset uudet perunat kun ovat hädin tuskin peukalonpään kokoisia tässä vaiheessa kevättä tai voiko sanoa kesää. Perunoita ei tarvinnut siis kuoria. Asettelin perunlohkot uunipellille ja ripottelin päälle Maldon-suolaa ja pippuria sekä kaadoin varovasti niiden päälle oliiviöljyä. Sitten paistoin perunoita 200-asteisessa uunnissa 35-40 minuuttia.

Sillä välin, kun perunat olivat uunissa, kuorin yhden ison punasipulin ohuiksi viipaleiksi ison kulhon pohjalle ja murskasin joukkoon yhden yksikyntisen valkosipulin. Päälle kaadoin vielä 1 rkl vaaleaa balsamietikkaa, ruokalusikallisen sokeria ja noin 1/2 tl Maldon-suolaa. Sekoitin nämä keskenään ja annoin sipuleiden marinoitua sen aikaa, kun perunat olivat uunissa. Sitten kaadoin perunalohkot päälle ja sekoitin varovasti. Seuralaiseksi perunoille ja maukkaalle sipuliseokselle sopii ranskankerma.

Sitten oli vuorossa salsa verde -kastikkeen valmistus lohen seuralaiseksi. Eli salsa verdeen tarvitaan yksi yksikyntinen valkosipuli, ruukku persiljaa, ruukku basilikaa ja ruukku minttua sekä 1 dl oliiviöljyä, 3 anjovisfilettä, 1 rkl Dijon-sinappia, 1 rkl punaviinietikkaa sekä ripaus suolaa ja pippuria. Laitoin pilkotut ainekset tehosekoittimeen, jossa niistä tuli tasaisen vihreää mauskasta kastiketta, joka sopii hyvin moneen ruokaan lisukkeeksi.

Vihreään salaattiin laitoin Lollo Russo -salaattia ja Romaine-salaattia sekä rasiallisen kirsikkatomaatteja puolitettuina ja tummia rypäleitä.

Viimeiseksi grillasin lohen, joka kypsyy nopeasti. Sitten vain nauttimaan. Tästä tuli kertaheitolla yksi kesän suosikkiruuistani. Ja turha varmaan edes mainita, mikä sopii ruokajuomaksi - lasillinen Devil's Rockia maistui aterian ohessa hyvin : ).

Kevennystä treeniin ja ruokaan

Tämä viikko ei ole mennyt aivan suunnitellusti kuntoilun osalta, sillä alkuviikosta eli maanantaina ja tiistaina olo oli hiukan hontelo, mikä oli merkki siitä, että nyt pitää levätä, ettei tauti iske pahemmin päälle. Parin päivän lepo teki kuin tekikin terää. Toki aamujumppa tuli näinäkin päivinä tehtyä. Kevennys treenissä näkyi myös ruuassa. Myös makeat ja suklaa oli jätettävä vähiin.

Tänään keskiviikkona taas zumbailtiin hiki hatussa ja hymy suupielessä. Zumba-tunnilla ei meinaan vakavana pysty olemaan, kun puupökkelönä yrittää saada lantiota liikkumaan sulavasti nopean musiikin tahdissa.  On myös hauska seurata kolumbialaista ohjaajaa, joka antautuu niin täysillä musiikin vietäväksi, että välillä voi nähdä, kuinka hän on ajatuksissaan varmasti jossain aivan muualla kuin jumppaa ohjaamassa : ). 

Hyvä mieli tuli tästäkin tunnista. Ja auringon paiste ja parinkymmenen asteen lämpö lisäsivät hyvää oloa entisestään. Ja mikä parasta, pian pääsisi taas herkuttelemaan hyvillä mielin hyvän ruuan parissa.

Fajitas vauhdikkaaseen iltaan

Fajitas on helppo ja nopea ruoka vauhdikkaaseen arki-iltaan, kunhan vaan on etukäteen varannut tarvittavat ainekset valmiiksi. Itse käytän mielelläni fajitaksissa kalkkunan sisäfilettä tai broilerin rintafileitä.

Paistan kalkkunan sisäfileen ohuet suikaleet pannulla ja lisään lopuksi sipuli- ja paprikasuikaleet. Maustan ainekset valmiilla Old El Pason fajitasmausteseoksella.

Lisäksi laitan tarjolle tomaattikuutioita, ranskan kermaa, salaattia sekä mozzarellajuustoraastetta.

Viimeiseksi lämmitän fajitaskuoret mikrossa minuutin ajan kelmun alla ja sitten vaan lettuja täyttämään ja nautiskelmaan herkuista. Tähän ruokaan sopii olut kyytipojaksi mainiosti.