Saako olla saganakia?

Selailin eilen Stockmannin Exclusive-kanta-asiakaslehden ruokasivuja, jossa silmiini osui otsikkoteksti: Saako olla saganakia? Se oli sen verran puhutteleva, että piti lukea loppukin tekstistä.

Eli kyseessä oli juttu kreikkalaisten usein tarjoamasta alkupalasta eli saganakista, joka on valmistettu friteeratusta juustosta. Sen valmistukseen sopii jutun mukaan aitokreikkalainen Minervan Graviera-juusto, joka on kypsytetty lampaan-vuohenmaidosta.

No sitähän pitää tietysti heti kokeilla. Suosikkina kerikkalaisista juustoista on pitkään ollut oliiviöljyssä ja valkosipulissa marinoitu ja rapeaksi paistettu halloumi. Liekö tämä yltäisi samaan?

Eli leikkasin juuston viipaleiksi, jotka kastoin kanamunassa ja sitten korppujauhoissa, minkä jälkeen paistoin ne pannulla kullankeltaisiksi. Rapean pinnan alta piti paljastua pehmeä ja lämmin juusto, jonka päälle puristetaan vielä sitruunan mehua. Näin tein. Mutta pakko on sanoa, ettei se silti päihittänyt halloumia.

Gavieran paistaminen oli hieman haastavaa, sillä juusto ehti pehmetä paistaessa ja hiukan levisi pannulle. Sain ne silti kohtuullisen hyvin pois pannulta ja tarjottavaksi.

Salaatin ja hedelmien kera siitä sai tuhdin lisän iltapalaan. Lisukkeena oli muun muassa vihreää salaattia ja hedelmiä sekä leipää ja graavilohta. Minusta Graviera toimi myös hyvin napostelujuustona ilman paistamista.